1 § Tehtävä

Lappeenrannan - Lahden teknillinen yliopisto LUT (LUT-yliopisto) profiloituu tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisalueillaan tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.  LUT-yliopisto edistää elinikäistä oppimista sekä toimii tiiviisti yhteistyössä korkeatasoisten yliopistojen, yritysten ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa luoden kilpailuetua sekä hyvinvointia tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisellaan.

2 § Tutkinnot

LUT-yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatin tutkintojen lisäksi yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja valtiotieteiden kandidaatin tutkintoihin ja diplomi-insinöörin ja kauppatieteiden maisterin tutkintojen lisäksi  yhteiskuntatieteiden,  hallintotieteiden ja valtiotieteiden maisterin tutkintoihin (perustutkintokoulutus) sekä tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen lisäksi  yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin (jatkotutkintokoulutus). Jatkotutkintoina yliopistossa suoritetaan pääsääntöisesti tohtorin tutkintoja. 

Tutkinnot suoritetaan siten kuin 24. päivänä elokuuta 2009 annetussa yliopistolaissa (558/2009 muutoksineen) ja yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) muutoksineen sekä tässä tutkintosäännössä on esitetty.

3 § Tutkintokoulutuksen järjestäminen

LUT-yliopistossa on tekniikan alalla energiatekniikan, kemiantekniikan, konetekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, tuotantotalouden, ympäristötekniikan, fysiikan ja laskennallisen tekniikan koulutusohjelmat ja kauppatieteiden alalla kauppatieteiden koulutusohjelma ja yhteiskuntatieteiden alalla yhteiskuntatieteiden koulutusohjelma. LUT-yliopiston hallitus päättää kustakin koulutusohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt LUT-yliopistolle myös rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun.

LUT-yliopiston perustutkintoihin johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa ja järjestetään tekniikan/kauppatieteiden/yhteiskuntatieteiden kandidaatin, diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon johtavina tutkinto-ohjelmina. 

Yliopistossa on yksi yhteinen tohtorikoulu, johon kuuluvat kaikki LUT-yliopiston tieteenalat kattavat tohtoriohjelmat. Kaikki yliopiston tohtorikoulutettavat kuuluvat tohtorikouluun. Jatkotutkintoihin johtava koulutus toteutetaan yliopiston tohtoriohjelmissa ja tutkimusaloilla.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kotimaisena tai kansainvälisenä yhteistyönä korkeakoulujen välisiin sopimuksiin perustuen.

4 § Opintojen voimassaoloaika

Alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot voivat sisältää enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia. Perustellusta syystä tästä pidemmästä opintosuoritusten voimassaolosta päättää provost koulutusohjelman johtajan esityksestä. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa pois lukien julkishallinnon kielitutkinto (toinen kotimainen kieli), joka ei vanhene. Kielten opintojen vanheneminen koskee lukuvuodesta 2022–2023 alkaen järjestettyjä opintojaksoja. Täydentävät opinnot eivät vanhene.

Jatkotutkinnot voivat sisältää enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia. Perustellusta syystä tästä pidemmästä opintosuoritusten voimassaolosta päättää tohtoriohjelman johtaja. Täydentävät opinnot eivät vanhene. 

5 § Opetus- ja tutkintokielet

Yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja englanti. Kielten opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä. 

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään opinnoissa käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai opintokokonaisuuden kielellä. 

Opettaja voi antaa mahdollisuuden tehdä opintosuoritukset myös suomen kielellä.

6 § Jatkuva oppiminen

Yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta. Yliopisto voi järjestää erikoistumiskoulutusta ja opiskelijaryhmälle tutkintoon johtavaa maksullista tilauskoulutusta. 

Avoimessa yliopistossa voi opiskella yksittäisiä opintoja tai tähdätä tutkinto-opiskelijaksi Highway- tai väyläopintojen kautta. 

LUT-yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua opintoihin avoimen yliopiston kautta, ellei avoimen yliopiston verkkosivuilla toisin todeta.

Koulutusohjelman johtaja määrittelee lukuvuosittain avoimessa yliopistossa tarjottavat opinnot ja niiden kiintiöt.

Täydennyskoulutus järjestetään työelämän tai asiakkaiden tarpeisiin perustuen avoimina tai asiakaskohtaisina täydennyskoulutusohjelmina tai -kursseina. Tiedekuntaneuvosto päättää opintopisteytetyistä täydennyskoulutusohjelmista ja niihin liittyvien opintojen mitoittamisesta.

LUT-yliopistosta valmistuneella alumnilla on oikeus suorittaa opintoja yliopiston määrittelemien ehtojen mukaisesti valmistumisensa jälkeen.

Jatkuvan oppimisen koulutuksesta annetaan yliopiston osallistumis- tai suoritustodistus.

7 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopiston on yliopistolain (558/2009) 10 §:n mukaan ja lain sallimin poikkeuksin perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattavat maksut lukuvuodessa.

Yliopisto päättää koulutuksen järjestämiskustannusten laskentaan ja maksujen perimiseen sekä apurahojen ja muiden avustusten maksamiseen liittyvistä järjestelyistä.

8 § Koulutuksen johtamisjärjestelmä

Koulutuksen johtamisjärjestelmä perustuu LUT-yliopiston johtosäännössä ja tässä

tutkintosäännössä määriteltyihin vastuisiin.

Koulutuksen johtamisen tavoitteena on strategisten tavoitteiden toteuttamisen tukeminen ja koulutuksen kehittäminen. Johtamisjärjestelmä kattaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen.

Yliopiston perustutkintokoulutusta, tohtorikoulua ja jatkotutkintokoulutusta johtaa provost yhteistyössä koulutuksen strategisen johtoryhmän kanssa.

Kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmien perustamisesta ja mahdollisista lakkauttamisista päättää provost tiedekuntia kuultuaan.

Koulutusohjelmien johtajista ja kandidaatti- ja maisteriohjelmien johtajista, tohtoriohjelmien johtajista sekä tohtoriohjelmien tutkimusaloista vastaavista henkilöistä päättää ko. ohjelmasta vastuussa oleva tiedekunta.

9 § Koulutuksen strateginen johtoryhmä

Koulutuksen strategiseen johtoryhmään kuuluvat provost, dekaanit, opintopalveluiden johtaja, strategiajohtaja ja muut provostin nimeämät jäsenet. Provost toimii johtoryhmän puheenjohtajana. 

Koulutuksen strateginen johtoryhmä laatii ohjeita ja antaa suosituksia koulutuksen strategisesta kehittämisestä. Se arvioi LUTin tutkinto-ohjelmaportfoliota kokonaisuutena ja valmistelee päätökset perustettavista ja lakkautettavista tutkinto-ohjelmista. Strategisen johtoryhmän tehtävänä on koulutuksen kokonaiskuvan luominen tulevaisuusskenaarioiden ja tilanneanalyysien avulla. Johtoryhmä määrittää LUT-yliopiston koulutuksen kehittämisen suunnan ja painopisteet, sekä arvioi koulutuksen kokonaisuutta. 

10 § Koulutuksen operatiivinen johtoryhmä

Koulutuksen operatiiviseen johtoryhmään kuuluvat opintopalveluiden johtaja sekä jäsenet opintopalveluista ja tiedekunnista.

Koulutuksen operatiivinen johtoryhmä vastaa koulutukseen liittyvien strategisten kysymysten suuntaviivojen ja suositusten edistämisestä kandidaatti-, maisteri- ja tohtorintutkinnoissa.

Operatiivisen johtoryhmän tehtävänä on LUT-tason strategisten toimenpiteiden toteuttaminen ja edistymisestä raportointi, koulutuksen kehittämisen koordinointi LUT-tasolla sekä aktiivisen vuoropuhelun edistäminen tiedekuntien ja koulutusohjelmien kanssa koulutuksen strategisen johtoryhmän rinnalla.

Operatiivinen johtoryhmä raportoi koulutuksen tilanteesta koulutuksen strategiselle johtoryhmälle.

11 § Koulutusjohtajafoorumi

Koulutusjohtajafoorumi tukee LUTin kandidaatti- ja maisteriohjelmien koulutuksen johtamista, arviointia ja kehittämistä.

Koulutusjohtajafoorumin tehtävänä on edistää LUT-tason koulutuksen kehittämistoimenpiteitä ja toteuttamista sekä eri koulutusohjelmien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakamista.

12 § Tohtorikoulutusfoorumi

Tohtorikoulutusfoorumi tukee LUTin tohtorikoulutuksen johtamista, arviointia ja kehittämistä.

Tohtorikoulutusfoorumin tehtävänä on strategisten kehittämistoimenpiteiden valmistelu sekä tohtoriohjelmista saatujen tulosten huomioiminen valmisteluprosessissa. Foorumin tehtäviin kuuluu myös LUT-tason kehittämistyön koordinointi sekä tohtorikoulutukseen liittyvien eri teemojen hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakaminen.

13 § Koulutusohjelman johtaja

Koulutusohjelman johtajan tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut LUT-yliopiston työntekijä. Koulutusohjelmista vastaavista henkilöistä päättää rehtori tai hänen nimeämänsä henkilö.

Koulutusohjelman johtaja

• johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa tuloksellisesti yliopiston strategian mukaisesti yhteistyössä koulutusohjelmansa kandidaatti- ja maisteriohjelmien johtajien kanssa
• päättää opiskelijoiden valitsemisesta suuntautumisvaihtoehtoihin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt
• päättää kandidaatin tutkinnosta jatkavien opiskelijoiden valitsemisesta maisteriohjelmiin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt 
• päättää opintojen hyväksiluvuista
• määrittelee hyväksi luettavaksi kelpaavan virkaruotsin alan
• hyväksyy opiskelijan opetussuunnitelmasta poikkeavan HOPSin
• voi antaa työharjoitteluun ja sen tarkastamiseen liittyviä ohjeita 
• päättää opinnäytetyön ensimmäisen tarkastajan, jos ensimmäiseksi tarkastajaksi ehdotettu   ei ole opiskelijan omasta koulutusohjelmasta 
• hyväksyy sellaiset muutokset opetussuunnitelmissa, joista tiedekuntaneuvosto ei päätä
• määrää opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt toisen henkilön toimittamaan kuulustelut ja arvostelemaan suoritukset
• seuraa opiskelun eettisten pelisääntöjen noudattamista ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa. 
• ohjeistaa ja päättää opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa vilppiepäilyiden käsittelyn käynnistämisestä koulutusohjelman tuottamilla opintojaksoilla. Opettaja voi kuitenkin aina käynnistää vilppiepäilytutkinnan, jos hän sen katsoo aiheelliseksi.
• määrittelee lukuvuosittain avoimessa yliopistossa tarjottavat opinnot ja niiden kiintiöt
• voi delegoida tehtäviään, mutta hallintopäätöksiä ei voida delegoida.

14 § Tohtoriohjelman johtaja

Tohtoriohjelman johtajan tulee olla LUT-yliopiston palveluksessa oleva professori. Hänellä tulee olla myös nimetty varahenkilö.

Tohtoriohjelman johtaja

• johtaa ja kehittää tohtoriohjelman toimintaa tuloksellisesti LUT-yliopiston strategian mukaisesti
• vastaa yliopiston tohtorifoorumin tekemien linjausten toteutumisesta tohtoriohjelmassa
• huolehtii tohtoriohjelman laadunvalvonnasta ja tohtorikoulutusprosessin toimivuudesta (koulutustarjonta, ohjaus)
• antaa lausunnon tieteelliseen jatkokoulutukseen hakevan anomuksesta, päättää mahdollisista täydentävistä opinnoista, vahvistaa jatko-opintosuunnitelman sekä määrää ohjaajat, mikäli jatko-opiskeluoikeus myönnetään
• päättää ohjaajan vaihdoksesta, lisäyksestä tai poistosta
• päättää oikeudesta julkaista väitöskirja tai lisensiaatintutkimus muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä
• voi delegoida tehtäviään, mutta hallinnollisia päätöksiä ei voida delegoida.

15 § Opiskelijavalinta perustutkintoihin 

LUT-yliopiston hallitus päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrän.  

Provost päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden valintatavoista ja -perusteista sekä koulutusohjelmakohtaisista aloituspaikoista tiedekuntia kuultuaan ja hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat.

Opiskelija valitaan kandidaatin, maisteri- tai tohtoriohjelmaan. 

Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita.

16 § Siirto-opiskelijan valinta

Provost päättää vuosittain perustutkintokoulutuksen siirtovalintojen valintatavoista ja -perusteista sekä siirtohaun koulutusohjelmakohtaisista aloituspaikoista tiedekuntia kuultuaan. Siirto-opiskelijoiden ottamisesta päättää provost tiedekuntia kuultuaan. Siirtymiset LUT-yliopistossa kauppatieteiden, tekniikan ja yhteiskuntatieteiden välillä tehdään siirtovalinnassa.

17 § Opiskelijavalinnan purkaminen

Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan kansallisessa suoritusrekisterissä olevat suoritukset tai alkuperäiset tai maakohtaisesti määritellyllä tavalla oikeiksi todennetut kopiot vaadituista edelliseen tutkintoon liittyvistä dokumenteista on tarkastettu. LUT-yliopisto voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei ole toimittanut vaadittuja dokumentteja pyydetyllä tavalla tai yliopiston ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja. 

Päätöksen opiskelijavalinnan purkamisesta tekee provost.

18 § Tutkinto-ohjelman vaihtaminen

Tutkinto-ohjelman vaihdosta koulutusohjelman sisällä ja suuntautumisvaihtoehdon vaihdosta sekä sen perusteista ja menettelytavoista päättää koulutusohjelman johtaja.

Tutkinto-ohjelman vaihdosta koulutusohjelmien välillä päättää dekaani koulutusohjelman johtajan puollosta. Dekaani päättää vuosittain koulutusohjelmien välisten tutkinto-ohjelmien valintatavoista ja -perusteista tiedekunnassa.

19 § Opiskelijavalinnan oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan tai tutkinto-ohjelman vaihtamiseen koskevaan päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua LUT-yliopiston rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön päätöksen perusteella muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

20 § Täydentävät opinnot

Kaikissa ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opiskelijavalinnoissa vastaanottava koulutusohjelma voi hakijan aikaisemman koulutustaustan perusteella vaatia täydentäviä opintoja, enintään kuitenkin 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot eivät sisälly tutkintoon. 

Edellä mainittu koskee myös tieteelliseen jatkotutkintoon johtavia opiskelijavalintoja. Päätöksen täydentävistä opinnoista tekee tohtoriohjelma.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla.

Opiskelijalla voi olla LUT-yliopistossa samanaikaisesti voimassa kahden eri alan tutkinnon opiskeluoikeus esim. yksi tekniikan alan ja yksi yhteiskuntatieteiden alan tutkinnon opiskeluoikeus. Edellä mainittu koskee opiskelijoita, jotka on otettu ennen 1.1.2027 alkaneeseen koulutukseen.

Jos opiskelija ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1.1.2027 alkavaan koulutukseen.

Yliopiston syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12. Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava kaikkiin voimassa oleviin tutkinto-opiskeluoikeuksiinsa läsnä olevaksi tai poissa olevaksi provostin päättämällä tavalla. Ensimmäisenä lukuvuonna tutkinto-opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuttaan tai vapaaehtoista asepalvelusta, tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. 

Jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi joka lukuvuosi 1.5.–31.8. välisenä aikana. Opiskelija voi muuttaa läsnäolon poissaoloksi syyslukukauden osalta 31.8 mennessä ja kevätlukukauden osalta 31.12. mennessä.  Poissaoloilmoittautumisen voi muuttaa läsnäoloilmoittautumiseksi milloin tahansa kuluvan lukuvuoden aikana. 

Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja, saada merkintöjä opintorekisteriin ja valmistua. Yliopiston vakuutusten piirissä ovat vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat. 

Poissa olevaksi ilmoittautunut opiskelija on itse velvollinen huomioimaan poissaolon vaikutukset opintososiaalisiin etuuksiinsa. Poissa olevaksi ilmoittautuneella on käytössään LUT-yliopiston käyttäjätunnus ja sähköposti. 

Tekniikan, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta. Diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. 

Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa.

Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistosta. 

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta tai lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. Jos opiskelija kuitenkin ilmoittautuu läsnä olevaksi tällaisen vapaan aikana, tutkinnon suorittamisaika kuluu. Myös ensimmäisen vuoden poissaolo oman sairauden tai vamman vuoksi kuluttaa opiskeluaikaa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

Jos opiskelija laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.

Koulutusohjelman johtaja voi myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen perustutkinto-opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 24 §:ssä säädetyssä ajassa. Lisäajan myöntäminen edellyttää, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäajan myöntämisessä otetaan opiskelijan elämäntilanne huomioon.

Yliopistossa on yhteiset ohjeet lisäajan hakemisesta ja myöntämisestä. 

Lisäajalla opiskelija ei voi ilmoittautua poissa olevaksi. 

Lisäaikaa koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1082/2009 § 4, muutettu 25.4.2024) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa. 

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut lukuvuodelle provostin päättämällä tavalla tai ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissa olevaksi ilman lakisääteistä syytä, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti opiskeluoikeuden palautusta ja maksettava opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu. Päätökseen voi pyytää oikaisua sen mukaan, mitä 27 §:ssä on säädetty.

Yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja opiskeluoikeudelle. Jos opiskelija ei maksa maksua ja haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi maksettuaan lukuvuosimaksun ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksun. Päätökseen voi pyytää oikaisua sen mukaan, mitä 27 §:ssä on säädetty.

Opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1082/2009 § 4, muutettu 25.4.2024), mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa. 

Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, menettää opiskeluoikeutensa. 

Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus jatkaa hakemuksesta opintojen suorittamista LUTin avoimessa yliopistossa tai erillisen opintojakson suoritusoikeudella. Suoritettuaan tutkinnosta puuttuvat opinnot opiskelija voi hakea lisäaikaa ja opiskeluoikeuden palauttamista valmistumista varten. 

Jos opiskelija ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan aiemman opiskeluoikeutensa.

Opiskelija voi hakea yliopiston rehtorilta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään.

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen. 

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla luopumisesta kirjallisesti. Luopumisilmoitus on sitova. Opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituksen saapumispäivästä alkaen. Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on saatava opiskelupaikka yliopiston normaalissa opiskelijavalinnassa. 

Provost ohjeistaa opetussuunnitelmien laadintaa yliopiston yhteisten periaatteiden osalta. Opetussuunnitelmien laadinnassa toteutetaan yliopiston ja LUT-konsernin strategiaa. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmat annettujen ohjeiden mukaisesti ja päättää kesken lukuvuoden tapahtuvasta opintojakson lisäämisestä opetussuunnitelmaan tai poistamisesta opetussuunnitelmasta.

Opetussuunnitelmissa esitetään tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet ja rakenne sekä tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kuvaukset ja osaamistavoitteet

Provost vahvistaa yliopiston opetus- ja tenttikausien ajankohdat. Opetus- ja tenttikausien ajankohdat ilmoitetaan lukuvuodeksi kerrallaan, viimeistään edellisen lukuvuoden marraskuun 30. päivänä. 

Perustutkintoihin kuuluvat opintojaksot ovat joko pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. 

Kandidaatin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot vastaavat valtioneuvoston yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) yleis- ja/tai aineopintoja ja diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin sekä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ydinopinnot ovat aine- tai syventävien opintojen tasoisia ja syventymisopinnot ovat syventävien tasoisia. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla kandidaatin tutkinnossa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa ylemmän ammattikorkeakoulun tai yliopistotasoisia opintoja. 

Opintojakson suoritustavat määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojakson vastuuopettaja voi perustelluista syistä määritellä muunkin suoritustavan ja ajankohdan. 

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 työtuntia opetusmenetelmistä tai -järjestelyistä riippumatta. Perustutkinnon suorittaminen tavoiteajassa edellyttää 60 opintopisteen suorittamista yhden lukuvuoden aikana, jolloin vuosittaisen työn määrä on keskimäärin 1600 tuntia. 

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä muulla tavoin hankittua osaamista. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan suullisella tai kirjallisella kuulustelulla tai muulla sellaisella tavalla, josta osaaminen voidaan arvioida.

Osaamista voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä.

Opiskelijan on tehtävä hakemus opintojen hyväksilukemisesta. Koulutusohjelman johtaja tai opintojakson vastuuopettaja päättää hyväksiluvuista.  Kielikeskuksen edustaja päättää muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun kielten osaamisen hyväksiluvuista. 

Tutkintoon hyväksiluetaan enintään viisi vuotta vanhoja opintosuorituksia ja enintään kymmenen vuotta vanhoja kieliopintoja. Tutkintoon ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yli tutkinnon laajuuden. 

Opinnäytetöitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea. Kypsyysnäytteistä säädetään tarkemmin 51 §:ssä.

Kandidaatin tutkintoon voidaan hakemuksesta hyväksilukea muussa korkeakoulussa suoritettuja soveltuvia opintoja.

Ylempään tutkintoon voidaan ydin- ja syventymisopintoihin hyväksilukea opetussuunnitelmasta poikkeavia soveltuvia ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia opintoja. Mikäli ylempään tutkintoon sisältyy kieliopintoja, niihin voidaan hyväksilukea myös ammattikorkeakoulutasoisia kieliopintoja, jos ne eivät sisälly ammattikorkeakoulututkintoon. 

Alemman yliopistotutkinnon tasoisia opintoja voidaan hyväksyä ylemmän tutkinnon sivuopintoihin, kieliopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin, jos ne eivät sisälly aiempaan alempaan yliopistotutkintoon.

Jos opintojakso on hyväksiluettu LUT-yliopiston tutkintoon, sitä ei voi suorittaa uudestaan LUT-yliopistossa tai hyväksilukea uudestaan. LUT-yliopistossa suoritettua opintojaksoa ei voi hyväksilukea muualla suoritetulla opintojaksolla.

Jos opiskelija on tyytymätön opintosuorituksen hyväksiluvusta tehtyyn päätökseen, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksiluvusta päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedoksi hyväksilukemista koskevan päätöksen. 

Oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua LUT-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen. 

Opiskelijoiden opintojen ohjauksen organisoinnista yliopistossa vastaavat palvelujohtaja ja opintopalveluiden johtaja. 

Opintojen ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa sekä tukea ammatillista suuntautumista ja työllistymistä. 

Yliopisto-opinnot edellyttävät opiskelijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta omien opintojensa edistämisestä. Itseohjautuvan opiskelun lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää erilaisia opintojen tueksi tarjottavia palveluja.

Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) opintojensa alkuvaiheessa ja vastaa sen ylläpidosta ja päivittämisestä. HOPS tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa. Opiskelijan HOPS sisältää opetussuunnitelmassa määritellyt tutkintorakenteen mukaiset opinnot.

Opintopalvelut vastaa HOPS-ohjauksen järjestämisestä. Perustutkinto-opiskelijan HOPS tarkastetaan virallisesti kolmessa pisteessä opintojen aikana:

• ensimmäisenä opintovuonna
• kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä ja
• diplomityön/pro gradu -tutkielman aiheen vahvistamisen yhteydessä.

Perustutkinto-opiskelija noudattaa sitä opetussuunnitelmaa, joka on voimassa silloin, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi opiskelijaksi. Opiskelija voi noudattaa myös myöhemmin voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman voimassaolon päätyttyä tai opintojen vanhentuessa opiskelija voidaan siirtää noudattamaan uusinta voimassa olevaa opetussuunnitelmaa tai sitä opetussuunnitelmaa, jota hänen suorittamansa opinnot parhaiten vastaavat.

Koulutusohjelman johtaja hyväksyy opetussuunnitelmasta poikkeavan perustutkinto-opiskelijan HOPSin.

Opiskelijat ilmoittautuvat suorittamaan opintojaksoja yliopiston päättämän aikataulun ja käytänteiden mukaisesti. Jos opintojaksolle ilmoittautuu alle viisitoista (15) opiskelijaa, voidaan opintojakson toteutustapa harkita tapauskohtaisesti. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa ilmoittautumishetkellä voimassa olevan opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot.

Opintojakson osallistujamäärää voidaan rajoittaa perustelluista syistä. Rajoituksen perustelut ja opiskelijoiden valintaperusteet ovat opintojaksokuvauksessa.

Hyväksytysti suoritetulle tai hyväksiluetulle opintojaksolle ei voi ilmoittautua uudestaan

Tentteihin ilmoittaudutaan erikseen ja ilmoittautumisista on säädetty 39 §:ssä.

Yliopistossa voidaan järjestää opintojaksoista erimuotoisia tenttejä, esimerkiksi paperitenttejä, Exam-tenttejä, Moodle-tenttejä ja suullisia tenttejä. Paperitentit ja kiinteät Moodle-tentit järjestetään kulloinkin voimassa olevan tenttijärjestyksen mukaisesti. Opintojakson kokoavista lopputenteistä järjestetään tenttimistavasta riippumatta kolme tenttikertaa. Opintojakson aikana järjestettävien jatkuvan arvioinnin minitenttien, suullisten tenttien ja EXAM-tenttitilassa järjestettävien muiden kuin kokoavaksi lopputentiksi luokiteltujen kuulustelukertojen lukumäärän päättää opintojakson vastuuopettaja. 

Avoimessa yliopistossa perusopetukseen integroitujen opintojaksojen tentit järjestetään kyseisen opintojakson tenttikäytänteiden mukaisesti. Näihin tentteihin sovelletaan yliopiston yleisiä tämän tutkintosäännön määräyksiä.

Intensiivisinä järjestetyistä opintojaksoista avoin yliopisto järjestää kaksi omaa tenttiä. Näihin tentteihin ilmoittaudutaan vähintään kahdeksan päivää ennen tenttipäivää.

Täydennyskoulutusohjelmien opintojaksoista järjestetään vähintään yksi ja enintään kolme tenttiä, joihin sovelletaan tämän tutkintosäännön määräyksiä. Opintosuoritukset kirjataan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään.

Mikäli opiskelija tarvitsee tentissä yksilöllisiä järjestelyjä, noudatetaan LUTin ohjeita tenttimisen erityisjärjestelyistä.

Tenttiin on oikeus osallistua siihen ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla on oikeus osallistua kolmeen opintojaksosta järjestettävään tenttijärjestyksen mukaiseen kokoavaan lopputenttiin. Jos opiskelija ei ole läpäissyt tenttiä kolmella tenttikerralla, hän voi anoa lisätenttikertaa opintojaksosta järjestettävään tenttijärjestyksen mukaiseen tenttiin. Osallistumisrajoitus koskee kaikkia tenttejä tenttimistavasta riippumatta. Jos opiskelija osallistuu opintojakson useampaan kuin kolmeen tenttikertaan ilman hyväksyttyä lisätenttikertaa, kyseistä tenttiä ei arvostella.

Opiskelijalla on oikeus osallistua tenttijärjestyksen mukaisissa tenttitilaisuuksissa vain yhteen tenttiin kerrallaan. Erityistapauksissa opiskelijalle voidaan perustellusta syystä antaa mahdollisuus tehdä kaksi tenttiä samalla kerralla. 

Tenttijärjestyksen mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua vähintään viikkoa ennen tenttipäivää.

Ilmoittautumisen voi peruuttaa kaksi työpäivää ennen tenttiä. Peruuttamatta jättäminen katsotaan käytetyksi tenttikerraksi.

Exam- ja Moodle -tentteihin sekä jatkuvan arvioinnin tentteihin ilmoittaudutaan opettajan ohjeiden mukaisesti.

Opettaja ei ole velvollinen pitämään opiskelijalle tenttiä, ellei opiskelija ole siihen ilmoittautunut.

Tenttiin osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä.

Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa tenttimällä arvosanaansa yhden kerran opintojakson kyseisen lukuvuoden toteutuksen kolmen tenttikerran aikana. Jos korotusyrityksen arvosana on heikompi kuin alkuperäinen, jää alkuperäinen arvosana voimaan. 

Hyväksytyn arvosanan korotusoikeus koskee vain opintojakson tenttiä. Korotusyrityksen edellytyksenä on, että opintojakson arvosanaa on mahdollista tenttimällä korottaa.  Opintojakson muita osasuorituksia ei voi korottaa. 

Opettaja voi perustellusta syystä ja resurssien salliessa antaa korottaa myös muulla tavalla kuin tenttimällä suoritettavaa opintojaksoa. Siinä tapauksessa korotusoikeus koskee kaikkia opintojaksolla olevia opiskelijoita ja opettajan on opintojakson alussa kirjallisesti ilmoitettava, mitä opintojakson tenttiä vastaavaa suoritusta korotusoikeus koskee.

Opiskelija, joka on jo saavuttanut opintojakson arvosteluasteikon parhaan loppuarvosanan, ei voi osallistua opintojakson uusintatentteihin. 

Hyväksyttyä opinnäytetyötä ei voi tehdä uudestaan tai korottaa sen arvosanaa.

LUT-yliopistossa suoritettuja opintojaksoja ei voi korottaa hyväksilukemalla opintojakso muualla suoritetuilla opinnoilla.

Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, diplomityötä, pro gradu -tutkielmaa ja kandidaatintyötä/kandidaatintutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.

Opintosuoritukset arvioidaan joko käyttämällä arviointiasteikkoa erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), hylätty (0), tai arviointiasteikkoa hyväksytty - hylätty. 

Perustutkintojen opinnäytetöiden arvioinnissa käytetään arviointiasteikkoa 0–5.

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla hyvä taito (HT), tyydyttävä taito (TT) tai hylätty. 

Käytettäessä viisiportaista arviointiasteikkoa ja maksimipisteiden ollessa 100, arvosana 5 tarkoittaa 90–100, arvosana 4 tarkoittaa 80–89, arvosana 3 tarkoittaa 70–79, arvosana 2 tarkoittaa 60–69, arvosana 1 tarkoittaa 50–59 ja arvosana 0 tarkoittaa 0–49.

Opintojakson lopullinen arvosana muodostuu opintojakson suorituksista opettajan ennalta päättämällä tavalla. Jos opintojaksolle ilmoittautunut opiskelija ei tee opintojakson suorituksia eikä keskeytä opintojakson suorittamista, niin opintojakso arvioidaan hylätyksi. Opintojaksoa ei voi keskeyttää yhdenkään arvioidun osasuorituksen jälkeen. 

Opintojakson hyväksytyt osasuoritukset ovat voimassa vähintään yhden vuoden opetuksen päättymisperiodin lopusta alkaen.

Mikäli perustutkinnon opinnäytetyön lopullinen arvosana on 0, opiskelijan on aloitettava opinnäytetyöprosessi alusta. Mikäli tarkastajat esittävät opinnäytteestä eri arvosanaa, siirtyy työn arvostelu tiedekuntaneuvostolle, joka voi pyytää uuden lausunnon kolmannelta tarkastajalta. 

Jatkotutkintojen opinnäytteet (väitöskirja, lisensiaatintutkimus) arvostellaan arvosanoilla hyväksytty - hylätty. Edellä mainittu arvosana-asteikko astuu voimaan 1.1.2027. 

Avoimen yliopiston opintosuorituksien arvosteluun sovelletaan tämän ohjeen määräyksiä. Opintosuoritukset kirjataan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään.

Opettajan tulee toimittaa opintojakson loppuarvosanan tulokset opiskelijoiden tietoon ja opiskelijarekisteriin 30 vrk:n kuluessa siitä, kun opintojakson viimeinen opintosuoritus on tehty ja palautettu opintojakson toteutusaikataulun mukaisesti. Useita päiviä auki olevan Exam- tai Moodle -tentin tulokset on toimitettava 30 vrk:n kuluessa tentin sulkeutumisesta.

Kesä-heinäkuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon kahden kuukauden kuluessa, kuitenkin viimeistään elokuun loppuun mennessä. Joulukuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon 45 vrk:n kuluessa.

Opiskelijarekisteriin tallennettuihin tuloksiin ei tehdä muutoksia, ellei tallennuksessa tai tiedoissa ole virheitä. Rekisteristä ei esim. poisteta suoritettuja opintoja eikä opintojaksojen arvosteluasteikkoa muuteta. 

Opettajan on säilytettävä tenttien vastaukset ja muut vastaavat opintosuoritukset sekä tenttien osallistujalistat vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Opintosuoritusten ohjaus- ja arviointiprosesseissa voidaan käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.  Jos plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on osa opintosuorituksen arvostelua tai ohjausta, opiskelija ei voi kieltää järjestelmän käyttämistä työnsä tarkastamiseen, jos haluaa työnsä arvosteltavaksi. Kaikki LUT-yliopiston opinnäytetyöt tarkastetaan sähköisellä plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Tarkastamisen tekee opiskelija ja raportin tulkinnan työn tarkastaja/ohjaaja. 

Opiskelija vastaa kirjallisissa opintosuorituksissa hyödynnettyjen lähteiden merkitsemisestä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Opettajalla tulee olla halutessaan mahdollisuus tutustua opintosuorituksissa hyödynnettyihin alkuperäislähteisiin opiskelijan töitä arvioidessaan. Mikäli opiskelija hyödyntää tekoälyä opintosuorituksen lähteenä, opiskelija vastaa tekoälyn tuottamien alkuperäisaineistojen tallentamisesta ja myöhemmästä saatavuudesta.  

Opettajalla on aina oikeus vaatia tarkastus plagiaatintunnistusjärjestelmällä, jos on aihetta epäillä opiskeluvilppiä. 

Opiskelijalla on yliopistolain (558/2009) 44 §:n mukaisesti oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen ja hänelle on varattava tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä diplomityön ja pro gradu -tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvioinnista 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Ennen toisessa momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arviointia tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. 

Muun kuin toisessa momentissa tarkoitetun opintosuorituksen (esim. kandidaatintyön /kandidaatintutkielman) arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua sen suorittaneelta opettajalta.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Arvioinnin suorittaneen opettajan päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Rehtori nimittää yliopiston tutkintolautakunnan, jonka tehtävänä on opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely. Tutkintolautakuntaa voidaan täydentää tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Ylioppilaskunta nimeää oman edustajansa.

47 § Kandidaatintyö/kandidaatintutkielma

Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kandidaatintyö (tekniikan alalla) tai kandidaatintutkielma (kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla) tehdään suuntautumisvaihtoehdon aineopintoihin kuuluvana opintojaksona. Opintojakson opettaja tai muu koulutusohjelman johtajan määräämä LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö tai henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa, toimii kandidaatintyön tai kandidaatintutkielman tarkastajana. Tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. 

Opinnäytetyön tekoaikana tarkastajan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus esitellä työnsä etenemistä ja saada siitä palaute. Tarkastaja voi myös pyytää opiskelijalta selvitystä työn etenemisestä.

Kandidaatintyö tai kandidaatintutkielma tehdään suomen tai englannin kielellä. 

Kandidaatintyö/kandidaatintutkielma on julkinen opinnäyte.

48 § Diplomityö/pro gradu -tutkielma

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva diplomityö tai pro gradu -tutkielma ovat tutkimustyön luonteisia opintojaksoja. Opinnäytetyö tehdään syventymisopintoihin ja sen laajuus on 30 opintopistettä. 

Opinnäytetyö tehdään suomen tai englannin kielellä.

Diplomityö ja pro gradu -tutkielma ovat julkisia opinnäytteitä.

49 § Diplomityön/pro gradu -tutkielman tarkastajat

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman ensimmäinen tarkastaja on tohtorin tutkinnon suorittanut:

• LUT-yliopiston professori, 
• LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessori (assistant/associate professor),
• henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa,
• LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jolla on dosentuuri toisessa yliopistossa 

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman ensimmäisenä tarkastajana voi edellä mainittujen lisäksi toimia myös tohtorin tutkinnon suorittanut LUT-yliopiston professorin tehtävää tai LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessorin (assistant/associate professor) tehtävää hoitava henkilö.

Ensimmäinen tarkastaja on opiskelijan omasta koulutusohjelmasta ja opinnäytetyön vastuullinen ohjaaja yliopistolla. Poikkeustapauksista päättää koulutusohjelman johtaja.

Opinnäytetyön tekoaikana ensimmäisen tarkastajan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus esitellä työnsä etenemistä ja saada siihen palaute. Ensimmäinen tarkastaja voi myös pyytää opiskelijalta selvitystä työn etenemisestä.

Ensimmäinen tarkastaja vahvistaa opinnäytetyölle myös toisen tarkastajan, jonka tulee olla vähintään ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut ja joka voi olla yliopiston ulkopuolelta. 

Opinnäytetyön tarkastajat antavat työstä yhteisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen.

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman arvioinnin hyväksyy dekaani. Mikäli dekaani ja varadekaani ovat esteellisiä, provost määrää työlle arvioijan.

50 § Diplomityön/pro gradu -tutkielman aiheen vahvistaminen

Diplomityö tai pro gradu -tutkielma laaditaan aiheesta, jonka tarkastaja ja opiskelija keskenään sopivat. Aiheen vahvistaa työn ensimmäinen tarkastaja. Aihe on voimassa kaksi vuotta sen vahvistamisesta.

Kandidaatin tutkinnon ja mahdollisten täydentävien opintojen tulee olla suoritettu ennen diplomityön tai pro gradu -tutkielman aiheen vahvistamista. 

Opinnäytetöistä on yliopiston yhteiset ohjeet. Tiedekunnat voivat antaa tarkempia ohjeita.

51 § Kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkintoon vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintyön/-tutkielman alaan (sisällön kypsyysnäyte) sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa (kielitaidon kypsyysnäyte). Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on Suomessa saanut koulusivistyksensä. 

Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällön osalta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan englannin kielellä. Myös jos opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon jo aiemmassa korkeakoulututkinnossa, kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällön osalta.

Kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä (esim. tiivistelmä, johdanto, yhteenveto opinnäytetyöstä) tai joku muu opinnäytetyöhön kiinteästi liittyvä teksti (esim. esseetyyppinen kirjoitelma, kirjallisuuskatsaus, itsearviointi). 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyöseminaarissa tai vastaavassa opettajan ennalta opintojaksokuvauksen toteutuksessa määrittelemällä tavalla. Kypsyysnäyte voidaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa Examissa.  Examissa kirjoitettava kypsyysnäyte on opinnäytetyöhön pohjautuva esseetyyppinen kirjoitus.

Samalle toteutukselle osallistuvat opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti samalla opettajan ennalta ilmoittamalla tavalla.

Kandidaatintyön/-tutkielman ohjaaja varmistaa opiskelijan perehtyneisyyden työn alaan ja arvioi myös kieliasun selkeyden ja ymmärrettävyyden. Jos ohjaaja ei ole suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava, kielen tarkistaa suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava kollega. Kypsyysnäytteelle ei tehdä erillistä kielentarkastusta, ellei työn ohjaaja sitä erityisestä syystä halua.

DI-tutkintoon, KTM-tutkintoon ja YTM-tutkintoon vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneensä diplomityön tai pro gradu -tutkielman alaan. Kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä samoin periaattein kuin kandidaatin tutkinnossa. 

Suomen tai ruotsin kielitaitoa ei tarkisteta ylemmässä korkeakoulututkinnossa, kun kielitaito on jo osoitettu aiemmassa tutkinnossa tai opiskelijalta ei vaadita kielitaidon osoittamista (koulusivistys on saatu muulla kuin suomen/ruotsin kielellä). Jos opiskelijan on osoitettava suomen tai ruotsin kielen taito ylemmässä korkeakoulututkinnossa, kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä samoin periaattein kuin kandidaatin tutkinnossa.

Koulutusohjelmat antavat opiskelijoille tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta.

52 § Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa varten osoittaa saavuttaneensa

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, on alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2. kohdassa esitetyn kielitaidon.

Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, opiskelijapalveluiden päällikkö voi vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetystä taidon osoituksesta vähäisempien aiempien opintojen perusteella vararehtorin kielitaitoa koskevan yliopistotasoisen päätöksen mukaisesti. 

53 § Tutkintotodistuksen myöntämisen edellytykset

Tutkintotodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut tutkintoon kuuluvat opinnot sekä saavuttanut 52 §:ssä määritellyn kielitaidon.

LUT-yliopistosta saatavan tutkintotodistuksen edellytyksenä on, että kyseisestä kandidaatin tutkinnosta on suoritettu tässä yliopistossa vähintään 90 op sisältäen opinnäytetyön.

Diplomi-insinöörin, kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on suoritettava LUT-yliopistossa vähintään 60 op, joista vähintään 45 op syventävien opintojen tasoisia opintoja, joihin sisältyy opinnäytetyö. 

Muiden yliopistojen kanssa yhteistyössä tuotetuissa kandidaatin tai diplomi-insinöörin/kauppatieteiden/yhteiskuntatieteiden maisterin -tutkinnoissa tulee LUT-yliopistossa suoritettuja opintoja olla vähintään 60 op. 

Koulutusohjelman johtaja voi perustellusta syystä päättää tämän pykälän toisesta tai kolmannesta momentista poikkeamisesta.

54 § Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotodistukset

Tutkintotodistus koostuu kolmesta osasta ja siihen kuuluu todistussivu, tutkintotodistuksen opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement -liite.

Tutkintotodistusten mallit vahvistaa yliopiston rehtori. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö allekirjoittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen ja Diploma Supplementin. Alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen ja Diploma Supplementin. allekirjoittaa rehtori tai provost.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi:

1) tutkintonimike ja koulutusala;

2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma;

3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus;

4) tutkinnon keskeinen sisältö;

5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §.

Tutkintotodistukseen kuuluu tutkintotodistuksen opintosuoritusote, jossa näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintojaksot ja niiden arvosanat. Opintosuoritusotteessa ilmoitetaan kaikkiin tutkintoon kuuluvien opintojaksojen ml. opinnäytetyö perusteella laskettu tutkinnon painotettu keskiarvo. Tutkinnon keskiarvo lasketaan hyväksytyllä arvosanalla suoritetuista opintojaksoista, jotka on arvioitu asteikolla 0–5.

Mikäli tutkinnon opintopistemäärästä yli puolet on arvioitu muuten kuin asteikolla 0–5, tutkinnolle ei lasketa keskiarvoa.

Muulla kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan suomenkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Suomenkielisestä tutkintotodistuksesta annetaan englanninkielinen käännös.

Yliopisto antaa tutkinnon suorittaneelle tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement). Liitteessä annetaan tiedot yliopistosta ja opiskelijan suorittamien opintojen luonteesta, taustasta, tasosta, sisällöstä ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Opiskelun aikana opiskelijalla on oikeus saada opintorekisteriote todistuksena opintosuorituksistaan.

Muiden korkeakoulujen kanssa toteutettavissa yhteistutkinto-ohjelmissa noudatetaan tämän pykälän säädöksiä soveltuvin osin erikseen sovittavalla tavalla.

55 § Oivallisesti suoritettu perustutkinto

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon oivallinen arvosana voidaan antaa opiskelijalle, jonka tutkinto on suoritettu tavoiteajassa ja tutkinnon painotettu keskiarvo on vähintään 4,00 ja opinnäytetyön arvosana 5.

56 § Jatkotutkinnon tutkintotodistus

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö allekirjoittaa jatkotutkinnon tutkintotodistukset ja tutkintotodistusliitteen Diploma Supplementin. 

Tutkintotodistus koostuu kolmesta osasta ja siihen kuuluu todistussivu, opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement.

Jatkotutkinnon todistuksessa mainitaan:

1. tutkintonimike
2. tutkimusala
3. tohtoriohjelma.

Tutkintotodistukseen kuuluu myös opintosuoritusote, jossa näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintosuoritukset ja niiden arvosanat. Lisäksi tohtorin tutkintotodistuksen opintosuoritusotteessa mainitaan tiedot opinnäytetyöstä, väitöstilaisuudesta, vastaväittäjistä ja kustoksesta.

Todistus tekniikan tohtorin tutkinnosta oikeuttaa tekniikan tohtorin arvoon, todistus kauppatieteiden tohtorin tutkinnosta kauppatieteiden tohtorin arvoon, todistus yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnosta yhteiskuntatieteiden tohtorin arvoon, todistus filosofian tohtorin tutkinnosta filosofian tohtorin arvoon, todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnosta tekniikan lisensiaatin arvoon, todistus kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnosta kauppatieteiden lisensiaatin arvoon, todistus yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnosta yhteiskuntatieteiden lisensiaatin arvoon ja todistus filosofian lisensiaatin tutkinnosta filosofian lisensiaatin arvoon.

57 § Valmistuminen

Opiskelija voi valmistua LUT-yliopistosta suoritettuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti tutkintoon kuuluvat opinnot. Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi sille lukukaudelle, jolloin hän tekee valmistumispyynnön. Valmistumispäivämäärä on valmistumispyynnön lähettämisen päivämäärä, jos kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin.  Muussa tapauksessa valmistumispäivä on päivä, jolloin kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä.

Perustutkintojen tutkintotodistukset myönnetään vuodenvaihdetta ja heinäkuuta lukuun ottamatta kolmen viikon kuluessa valmistumispyynnön tekemisestä tai kun kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä.

Jatkotutkintojen tutkintotodistukset myönnetään vuodenvaihdetta ja heinäkuuta lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa valmistumispyynnön tekemisestä tai kun kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä.

58 § Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet

Alemmalle korkeakoulututkinnolle asetetut tavoitteet noudattavat valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista sekä kansallista tutkintojen ja muiden opintokokonaisuuksien viitekehystä tasolla 6. 

Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista siten, että tutkinnon suoritettuaan hän 

1. hallitsee tutkintoon kuuluvien suuntautumisvaihtoehdon aineopintojen ja sivuopintojen tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien tai koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteet sekä omaa edellytykset alan kehityksen seuraamiseen

2. hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen

3. hallitsee tieteelliseen ajattelun ja tieteellisten työskentelytapojen perusteet ja huomioi toiminnan eettiset näkökohdat

4. osaa soveltaa hankkimiansa tietoja, taitoja ja valmiuksia työelämässä ja kansainvälisessä yhteistyössä

5. kykenee jatkamaan opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti

6. hallitsee hyvät vuorovaikutus-, viestintä- ja kielitaidot ja osaa johtaa toimia ja hankkeita.

Jokaiselle kandidaatin tutkinto-ohjelmalle on määritelty tiedekuntaneuvoston vahvistamat osaamistavoitteet, jotka kuvataan opetussuunnitelmassa.

59 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

Tekniikan kandidaatin, kauppatieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1. yleisopintoja vähintään 50 op 
2. suuntautumisvaihtoehdon aineopintoja vähintään 40 op
3. sivuopintoja ja/tai monitieteisiä kokonaisuuksia vähintään 20 op/0 op 
4. vapaasti valittavia opintoja enintään 20 op.

Kieli- ja viestintäopinnot voivat sisältyä yleisopintoihin. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä seminaari sisältyvät suuntautumisvaihtoehdon aineopintoihin.

Kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnoissa ja tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa sekä yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa voi olla yhteensä enintään 12 op työharjoittelua tai työkokemusta. Kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnoissa voi kuitenkin olla työharjoittelua tai työkokemusta enintään 6 op. Koulutusohjelmittain voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia työharjoittelun tai työkokemuksen määrälle ja sisällölle.

Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne:

1. ydinopintoja 0–47 op
2. syventymisopintoja 50–95 op
3. sivuopintoja vähintään 20–24 op/0 op
4. vapaasti valittavia opintoja 0–30 op
5. kieli- ja viestintäopintoja 0–10 op

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne:

1. ydinopintoja 42–78 op
2. syventymisopintoja 36–54 op
3. sivuopintoja vähintään 24 op / 0 op
4. kieli- ja viestintäopintoja 6 op

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon rakenne:

1. ydinopintoja vähintään 30 op 
2. syventymisopintoja 60 op
3. sivuopintoja/ja/tai monitieteisiä kokonaisuuksia vähintään 25 op
4. kieli- ja viestintäopintoja vähintään 4 op

Syventymisopinnot sisältävät diplomityön tai pro gradu -tutkielman 30 op. 

Kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnoissa ja tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa sekä yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa voi olla yhteensä enintään 12 op työharjoittelua tai työkokemusta. Kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnoissa voi kuitenkin olla työharjoittelua tai työkokemusta enintään 6 op. Koulutusohjelmittain voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia työharjoittelun tai työkokemuksen määrälle ja sisällölle. 

Muiden yliopistojen kanssa toteutettavissa yhteistutkinto-ohjelmissa noudatetaan tämän pykälän säädöksiä soveltuvin osin erikseen sovittavalla tavalla.

63 § Jatkotutkintojen suoritusoikeus

Tieteelliseen jatkokoulutukseen, suorittamaan edellä 2 §:ssä tarkoitettuja tutkintoja, voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut teknillistieteellisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, valtiotieteellisen tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen suorittamisvaltiossaan virallisen tai tunnustetun tutkinnon aseman omaavan tutkinnon, jonka tohtoriohjelma toteaa antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tohtoriohjelmalla on oikeus asettaa täydentäviä opintoja ja aiempien opintojen arvosanoille vähimmäisvaatimuksia.

Soveltuvan ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneen hakijan edellytykset suorittaa tohtorin tutkinto menestyksekkäästi tavoiteajassa arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden hakijan aiemman koulutuksen laajuus (alempi ja ylempi tutkinto) ja sisältö. Hakijalle tulee sen perusteella määrätä riittävä määrä täydentäviä opintoja, kuitenkin vähintään 30 op.

Hakijalta edellytetään tulevaan väitöstutkimukseen soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai muutoin hankittuja vastaavia tietoja. Siinä tapauksessa, että hakija ei ole perustutkinnossa suorittanut kyseisen alan opintoja, tohtoriohjelma päättää kussakin tapauksessa erikseen täydentävistä opinnoista.  Täydentävät opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjan esitarkastusprosessin aloittamista. 

Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan teknillistieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai teknillisen alan osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla.  Ellei hakijalla ole DI-tutkintoa tai vastaavaa ulkomailla suoritettua tekniikan alan tutkintoa, hakija voi vaihtoehtoisesti hakea filosofian tohtorin tutkinto-oikeutta. 

Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan kauppatieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai kauppatieteiden osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla.

Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan yhteiskuntatieteellinen tai valtiotieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai yhteiskuntatieteiden osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla. Ellei hakijalla ole YTM-tutkintoa tai VTM-tutkintoa tai vastaavaa ulkomailla suoritettua yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden alan tutkintoa, hakija voi vaihtoehtoisesti hakea filosofian tohtorin tutkinto-oikeutta.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä saatuaan tohtoriohjelman lausunnon. Tohtoriohjelma vahvistaa jatko-opintosuunnitelman ja määrää jatko-opintojen ohjaajat, mikäli jatko-opiskeluoikeus myönnetään. Tarvittaessa jatko-opiskeluhakemuksen puoltokäsittely voidaan alistaa kyseisestä tohtoriohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle.

64 § Jatko-opintojen ohjaus

Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa. Kahden ohjaajan vaatimus koskee 1.1.2022 alkaen jätettyjä jatko-opiskeluhakemuksia sekä tapauksia, joissa ohjausjärjestelyihin tehdään muutoksia opintojen aikana. Jatko-opintojen vastuuohjaajana voi toimia tohtorin tutkinnon suorittanut

• LUT-yliopiston professori, 
• LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessori (assistant/associate professor),
• henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa,
• LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jolla on dosentuuri toisessa suomalaisessa yliopistossa 

Pääsääntöisesti vastuuohjaajan vastuulla on lisäksi tehdä ehdotus esitarkastajista ja vastaväittäjästä/vastaväittäjistä, toimia kustoksena sekä huolehtia väitöstilaisuuteen liittyvien asioiden hoidosta, elleivät ohjaajat toisin sovi. Muuna ohjaajana voi toimia tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö.

Tohtoriohjelma päättää mahdollisesta muutoksesta koskien ohjaajia. 

65 § Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteelliselle jatkokoulutukselle asetetut tavoitteet noudattavat valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista sekä kansallista tutkintojen ja muiden opintokokonaisuuksien viitekehystä tasolla 8. 

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtava koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja tieteellisen tutkimustiedon kasvattamiseen ja syventämiseen. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista siten, että tutkinnon suoritettuaan hän 

1. hallitsee syvällisesti oman tutkimusalansa, sen yhteiskunnallisen merkityksen ja eettiset näkökohdat 

2. tuntee laajasti oman alansa kehityksen, perusongelmat ja tutkimusmenetelmät sekä yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvät muut tieteenalat, mikä mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen

3. kykenee itsenäisesti, kriittisesti ja luovasti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luomaan uutta tieteellistä tietoa oman tutkimusalansa piirissä

4. osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä ja toimia oman alansa vaativimmissa asiantuntijatehtävissä, kehittäjänä ja/tai yrittäjänä kansainvälisessä työskentely-ympäristössä

5. kykenee monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa sekä kehittämään jatkuvasti omaa sekä muiden osaamista

6. omaa erinomaiset vuorovaikutus-, viestintä- ja kielitaidot sekä tiimi- ja projektityöskentelytaidot ja osaa johtaa asioita ja/tai ihmisiä.

66 § Tohtorin tutkinto

Tohtorin tutkinnon laajuus vastaa neljän lukuvuoden päätoimista opiskelua.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee

1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot,
2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä
3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Aiemmin muun alan tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneeseen opiskelijaan sovelletaan täydentävien opintojen osalta 63 §:n säädöksiä. Lisäksi opiskelijan on suoritettava riittävästi tutkimusalan opintoja. 

Lisensiaatin tutkinnon samalta tutkimusalalta suorittaneen opiskelijan tulee tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tehdä vain väitöskirja.

67 § Lisensiaatin tutkinto

Lisensiaatin tutkinnon laajuus vastaa kahden lukuvuoden päätoimista opiskelua.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tutkintoon vaadittavat jatkokoulutuksen opinnot ja tehnyt lisensiaatintutkimuksen.

Lisensiaatintutkimuksessa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

68 § Tieteellisten jatkotutkintojen laajuus ja rakenne 

Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot esitetään opintopisteinä. Opinnot ovat laajuudeltaan 30 op ja niiden tulee sisältää opintoja opiskelijan tutkimusalalta. 

Jatkokoulutuksen opinnot ovat tyypillisesti LUT-yliopiston tai muiden yliopistojen tuottamia jatko-opintojaksoja tai tohtorikoulutusohjelmien/-verkostojen tohtoriopiskelijoille tarjoamaa koulutusta kuten seminaareja tai kesäkouluja. Opinnot voivat sisältää myös muun muassa metodologiaopintoja, tieteellisen kirjallisuuden tenttimistä, henkilökohtaisia harjoitustöitä sekä yleisiä valmiustaitoja vahvistavia opintoja, jotka tukevat jatko-opiskelijan tutkijaidentiteetin kehittymistä.

Jatkotutkintoon voi tarvittaessa sisällyttää myös syventävän tasoisia yliopisto-opintoja, edellyttäen että opintojaksokuvauksessa on mainittu niiden soveltuvuudesta jatko-opintoihin. Muiden syventävien opintojen sisällyttäminen on mahdollista vain tutkinnon ulkopuolelle jääviin täydentäviin opintoihin. 

Tekniikan ja yhteiskuntatieteiden alalla tutkintoon tulee sisältyä opintoja osaamisalueilta Tutkijan taidot sekä Tutkimuksen vaikuttavuusosaaminen. Edellä mainituilla opinnoilla tuetaan tohtorikoulutuksen suunniteltujen osaamistavoitteiden saavuttamista.   

Aiemmin suoritettuja, jatko-opintoihin soveltuvia yliopisto-opintoja voi sisällyttää jatkotutkintoon vain, jos niitä ei ole sisällytetty mihinkään muuhun tutkintoon. Nämä opinnot voivat olla enintään seitsemän vuotta vanhoja.

Tutkintoon sisältyvien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä.

Jatko-opintoja koskevat tarkemmat ohjeet on koottu opiskelijoiden verkkosivuille eLUTiin.

69 § Jatko-opintosuunnitelma

Jatko-opiskeluoikeuden hakemisen yhteydessä hakija valmistelee yhdessä jatko-opintojen ohjaajien kanssa tohtorikoulun ohjeiden mukaisen jatko-opintosuunnitelman, jonka tohtoriohjelma vahvistaa.  Tohtoriohjelmat voivat antaa lisäohjeita suunnitelman laadintaan.

Jatko-opintosuunnitelma sisältää jatko-opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opiskelija vastaa suunnitelman ylläpidosta ja päivittämisestä. Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tarkastetaan opintojen aikana tarvittaessa ja valmistumista varten viimeistään väitöskirjan esitarkastusvaiheessa tohtorikoulun antamien ohjeiden mukaisesti.

70 § Väitöskirja

Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Tekijän tulee erikseen selkeästi tuoda väitöskirjan alussa esiin oma osuutensa väitöstutkimuksessa.  Väitöskirja voi olla joko yksittäinen tutkimus (monografia), tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä vertaisarvioiduista tiedejulkaisuista koostuva ns. artikkeliväitöskirja sisältäen julkaisuista laaditun yhteenvedon. 

Muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tarkastettavaksi jätettyä väitöskirjaa ei voi samassa muodossa ottaa tarkastettavaksi LUT-yliopistossa.LUT-yliopistolla on itsenäinen harkintavalta sen suhteen, milloin väitöskirja poikkeaa tarvittavassa määrin muualla tarkastettavaksi jätetystä väitöskirjasta. Poikkeuksen muodostavat partneriyliopistojen kanssa kaksoistutkintosopimuksen puitteissa tehdyt väitöskirjat.

Tarkemmat väitöskirjoja koskevat ohjeet on koottu erilliseen ohjeeseen, joka on julkaistu yliopiston intrasivustolla sekä opiskelijoiden verkkosivuilla eLUTissa.

71 § Esitarkastus

Väitöskirjalautakunta päättää väitösprosessin käynnistämisestä ja määrää kaksi esitarkastajaa sekä tarvittaessa antaa lausunnon väitöskirjan käsikirjoituksesta. Esityksen esitarkastajista väitöskirjalautakunnalle antaa jatko-opintojen ohjaaja. Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28) sekä LUT-yliopiston periaatteet koskien esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa, jotka on julkaistu yliopiston intrasivustolla.

Kumpikin esitarkastaja antaa oman riippumattoman lausuntonsa eli lausunto ei voi olla esitarkastajien yhteinen. Esitarkastaja voidaan vaihtaa, mikäli esitarkastuslausuntoa ei anneta kohtuullisessa ajassa eikä viivästykselle esitetä hyväksyttävää syytä tai jos muu perusteltu syy edellyttää vaihtamista. Vaihtamisesta päättää väitöskirjalautakunta.

Mikäli väitöskirjalautakunta ei ole asiassa yksimielinen tai sen yksimielisen päätöksen mukaan väitösprosessia ei tulisi käynnistää tai esitarkastajia määrätä, opiskelija voi vetää hakemuksensa väitösprosessin aloittamisesta pois tai pyytää asian viemistä päätettäväksi tiedekuntaneuvostoon.

72 § Väittelylupa, vastaväittäjä/vastaväittäjät ja kustos

Saatuaan esitarkastajien lausunnot tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä.

Tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Vastaväittäjä voi olla myös aiemmin esitarkastajana toiminut henkilö.

Vastaväittäjäesityksen tiedekuntaneuvostolle antaa jatko-opintojen ohjaaja. Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28) sekä LUT-yliopiston periaatteet koskien esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa, jotka on julkaistu yliopiston intrasivustolla.

 Tiedekuntaneuvosto tekee tarvittaessa päätöksen myös vastaväittäjän/-jien vaihtamisesta.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden valvojan eli kustoksen. Valittavalla henkilöllä tulee olla kelpoisuus toimia jatko-opintojen vastuuohjaajana.

Jos esitarkastuslausunnot ovat kielteisiä tai toinen esitarkastuslausunnoista on kielteinen, tiedekuntaneuvosto keskeyttää väitösprosessin. Keskeyttämisen perusteeksi riittää yksi kielteinen esitarkastuslausunto. 

Väitösprosessin uudelleen käynnistämistä varten opiskelijan tulee toimittaa väitöskirjalautakunnalle hakemuksen ja korjatun käsikirjoituksen lisäksi erillinen yhteenveto tehdyistä korjauksista.

Rehtori voi missä tahansa väitöskirjan tarkastuksen eri vaiheessa perustellusta syystä päättää keskeyttää tai lopettaa prosessin ja/tai palauttaa työn aikaisempaan vaiheeseen.

73 § Väitöstilaisuus ja väitöskirjan arvosteleminen

Väitöskirjan lopullinen versio tulee olla julkisesti nähtävillä vähintään viisi arkipäivää ennen väitöstilaisuutta. Edellä mainittu aika astuu voimaan 1.1.2027. Painatuksen jälkeen, mutta ennen väitöstä havaitut pienet korjaustarpeet voi esittää ns. errata-liitteellä.

Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa. Tilaisuuden kesto ei saa olla yli neljä tuntia.

Oikeudesta käyttää väitöstilaisuudessa muuta kuin suomen tai englannin kieltä päättää tiedekuntaneuvosto.

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/vastaväittäjien tulee laatia kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta. Lausunnon tulee sisältää esitys arvosanasta. Mikäli vastaväittäjiä on kaksi, lausunto voi olla myös yhteinen.

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunnon perusteella. Väitöskirjojen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty - hylätty. Edellä mainittu arvosana-asteikko astuu voimaan 1.1.2027. 

Väitöskirjan hylkäämistä koskeva esitys on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä/vastaväittäjät ja asiassa päätösvaltainen tiedekuntaneuvoston jäsen.

74 § Lisensiaatintutkimuksen arvosteleminen

Lisensiaatintutkimuksen tarkastamiseen tiedekuntaneuvosto määrää vähintään kaksi tarkastajaa. Esityksen tiedekuntaneuvostolle antaa jatko-opintojen ohjaaja. Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28).

Molempien tarkastajien tulee olla LUT-yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajaksi määrätyllä tulee olla tohtorin tutkinto. Tarkastajien on neljän viikon kuluessa annettava tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto tutkimuksesta. Lausunto voi olla tarkastajien yhteinen. 

Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta tarkastajien lausuntojen perusteella. Lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty - hylätty. Edellä mainittu arvosana-asteikko astuu voimaan 1.1.2027.

75 § Promootio

Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tutkinnon tunnuksiksi promootiossa antaa yliopiston vakiintuneen käytännön mukaiset arvomerkit: tekniikan tohtorille tohtorin hattu sekä kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorille tohtorin hattu ja miekka.

Yliopisto voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit henkilölle, joka tieteellisellä toiminnallaan tai tieteiden tai muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.

76 § Opiskelijoiden tasavertaisuus

Kaikkia LUT-yliopiston opiskelijoita ja opiskelemaan hakevia kohdellaan tasavertaisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti. LUT-yliopiston opiskelijavalinnassa noudatetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

77 § Opiskelijapalaute ja opetusta koskevat huomautukset

Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan yliopiston opetuksen ja muiden toimintojen kehittämiseen mm. antamalla palautetta yliopiston laatujärjestelmään kuuluvien palautemenettelyiden kautta. Palautetta kootaan opintojaksokohtaisesti sekä tietyissä opintojen vaiheissa; opintojen alussa, kandidaatiksi, maisteriksi/diplomi-insinööriksi sekä lisensiaatiksi tai tohtoriksi valmistumisen yhteydessä. Opiskelijoilta kootaan lisäksi palautetta myös opintojen aikana. 

Opiskelija voi antaa palautetta opetuksesta vapaamuotoisesti esimerkiksi tutkinto-ohjelman tai koulutusohjelman johtajalle, opettajalle, opintopalveluhenkilöstölle, vararehtorille tai provostille. Jatko-opintojen ollessa kyseessä palautetta voi antaa esimerkiksi tohtoriohjelman johtajalle, LUT-tohtorikoululle, vararehtorille tai provostille.

Opintojaksojen opetukseen, saamaansa ohjaukseen, opetusjärjestelyihin tai muuhun yliopiston opetustoimeen liittyvään asiaan tyytymätön opiskelija/opiskelijaryhmä voi tehdä yliopistolle vapaamuotoisen, kirjallisen huomautuksen. Huomautus annetaan eLUTissa olevan palaute- ja aloitekanavan kautta. Palaute käsitellään palautekanavan käytäntöjen mukaisesti. 

78 § Opiskeluvilppi 

Opiskelijoilta edellytetään yliopisto-opiskelun eettisten toimintaperiaatteiden tuntemista ja niiden noudattamista. Eettisesti ongelmallisissa tilanteissa opiskelijoita autetaan ja ohjataan toimimaan oikein. Kaikki epäilykset opiskeluvilpistä tutkitaan ja todennetusta opiskeluvilpistä rangaistaan. 

Vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan opiskelun vilppitapausten menettelyohjeiden mukaisesti pl. jatkotutkintojen opinnäytetyöt. 

Vilpilliseksi menettelyksi katsotaan sekä vilpin tekeminen että vilppiin avustaminen.

Tentti on aina lähtökohtaisesti yksilösuoritus, ellei toisin ole erikseen ohjeistettu.

Tentinvalvojan toiminta vilppiepäilytapauksissa on ohjeistettu tentinvalvojan ohjeessa.

Jos arvioitavaksi jätetty kandidaatintyö, kandidaatin tutkielma, diplomityö tai pro gradu -tutkielma sisältää vilppiä esim. plagioitua tekstiä, vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan yliopiston opiskelun vilppitapausten menettelyohjeiden mukaisesti.

Väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevat loukkausepäilyt käsitellään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENKin) HTK-ohjeen mukaisesti.  
 

79 § Opiskelijan kurinpito

Yliopistolain (558/2009 45 §:n, muutettu 12.8.2011/954) mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

• häiritsee opetusta,
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti,
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä,
• kieltäytyy yliopistolain 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai
• on yliopistolain 43 d §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat edellä tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus.

Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Samalla, kun opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2026.