1 § Tehtävä 

Lappeenrannan - Lahden teknillinen yliopisto LUT (LUT-yliopisto) profiloituu tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisalueillaan tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.  LUT-yliopisto edistää elinikäistä oppimista sekä toimii tiiviisti yhteistyössä korkeatasoisten yliopistojen, yritysten ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa luoden kilpailuetua sekä hyvinvointia tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisellaan. 

2 § Tutkinnot 

LUT-yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatin tutkintojen lisäksi yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja valtiotieteiden kandidaatin tutkintoihin ja diplomi-insinöörin ja kauppatieteiden maisterin tutkintojen lisäksi yhteiskuntatieteiden,  hallintotieteiden ja valtiotieteiden maisterin tutkintoihin (perustutkintokoulutus) sekä  tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen lisäksi  yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin (jatkotutkintokoulutus). Jatkotutkintoina yliopistossa suoritetaan pääsääntöisesti tohtorin tutkintoja.  

Alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot voivat sisältää enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia. Perustellusta syystä tästä pidemmästä opintosuoritusten voimassaolosta päättää vararehtori koulutusohjelman johtajan esityksestä. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa pois lukien julkishallinnon kielitutkinto (toinen kotimainen kieli), joka ei vanhene. Kielten opintojen vanheneminen koskee lukuvuodesta 2022–2023 alkaen järjestettyjä opintojaksoja. Täydentävät opinnot eivät vanhene. 

Jatkotutkinnot voivat sisältää enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia. Perustellusta syystä tästä pidemmästä opintosuoritusten voimassaolosta päättää tohtoriohjelman johtaja. Täydentävät opinnot eivät vanhene.  

Tutkinnot suoritetaan siten kuin 24. päivänä elokuuta 2009 annetussa yliopistolaissa (558/2009 muutoksineen) ja yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) muutoksineen sekä tässä tutkintosäännössä on esitetty. 

3 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen 

LUT-yliopistossa on tekniikan alalla energiatekniikan, kemiantekniikan, konetekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, tuotantotalouden, ympäristötekniikan ja laskennallisen tekniikan koulutusohjelmat ja kauppatieteiden alalla kauppatieteiden koulutusohjelma ja yhteiskuntatieteiden alalla yhteiskuntatieteiden koulutusohjelma. LUT-yliopiston hallitus päättää kustakin koulutusohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt LUT-yliopistolle myös rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun.

LUT-yliopiston perustutkintoihin johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa ja järjestetään tekniikan/kauppatieteiden/yhteiskuntatieteiden kandidaatin, diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon johtavina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelmien perustamisesta ja niihin liittyvistä muutoksista sekä lakkauttamisista päättää kyseessä olevan tiedekunnan tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelman hyväksymistä.

Yliopistossa on yksi yhteinen tohtorikoulu, johon kuuluvat kaikki LUT-yliopiston tieteenalat kattavat tohtoriohjelmat. Kaikki yliopiston tohtorikoulutettavat kuuluvat tohtorikouluun. Jatkotutkintoihin johtava koulutus toteutetaan yliopiston tohtoriohjelmissa ja tutkimusaloilla.

Yliopiston perustutkintokoulutusta johtaa vararehtori yhteistyössä koulutusohjelmien johtajien kanssa. Tohtorikoulua ja jatkokoulutusta johtaa provost yhdessä tohtorikoulun johtoryhmän kanssa.

Tohtoriohjelmien perustamisesta ja niihin liittyvistä muutoksista sekä tohtoriohjelmien johtajista päättää rehtori tai hänen nimeämänsä henkilö. Tohtoriohjelmien tutkimusaloista vastaavista henkilöistä päättää ko. tohtoriohjelmasta vastuussa oleva tiedekunta. 

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kotimaisena tai kansainvälisenä yhteistyönä.

4 § Opetus- ja tutkintokielet 

Yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja englanti. Opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä. Opintojakson opetuskieli ilmoitetaan opinto-oppaassa. Vieraalla kielellä luennoituun opintojaksoon kuuluvat opintosuoritukset tehdään opetuksessa käytetyllä kielellä. Opettaja voi antaa mahdollisuuden tehdä opintosuoritukset myös suomen kielellä. 

5 § Avoin yliopisto-opetus 

Kaikille avoin yliopisto-opetus toteutetaan pääsääntöisesti integroituna perusopetukseen tai erillisinä opintojaksoina. Avoimessa yliopistossa voi opiskella yksittäisiä opintoja tai tähdätä tutkinto-opiskelijaksi Highway- tai väyläopintojen kautta.  

LUT-yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua opintoihin avoimen yliopiston kautta, ellei avoimen yliopiston nettisivuilla toisin todeta.  

Koulutusohjelman johtaja määrittelee lukuvuosittain avoimessa yliopistossa tarjottavat opinnot ja niiden kiintiöt.  

6 § Muu koulutus 

Täydennyskoulutus järjestetään työelämän tai asiakkaiden tarpeisiin perustuen avoimina tai asiakaskohtaisina täydennyskoulutusohjelmina tai -kursseina. Tiedekuntaneuvosto päättää opintopisteytetyistä täydennyskoulutusohjelmista ja niihin liittyvien opintojen mitoittamisesta. 

Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle tutkintoon johtavaa maksullista tilauskoulutusta.  

Muusta koulutuksesta annetaan yliopiston osallistumis- tai suoritustodistus. 

7 § Tutkinto-opiskelijan valinta 

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden valintatavoista ja -perusteista tiedekuntia kuultuaan.  

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat. 

Opiskelija valitaan koulutus-, maisteri- tai tohtoriohjelmaan.  

Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. 

8 § Siirto-opiskelijan valinta 

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää vuosittain perustutkintokoulutuksen siirtovalintojen valintatavoista ja -perusteista tiedekuntia kuultuaan. Siirto-opiskelijoiden ottamisesta päättää rehtori tai hänen määräämänsä henkilö tiedekuntia kuultuaan. Siirtymiset LUT-yliopistossa kauppatieteiden, tekniikan ja yhteiskuntatieteiden välillä tehdään siirtovalinnassa. 

9 § Opiskelijavalinnan purkaminen 

Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan kansallisessa suoritusrekisterissä olevat suoritukset tai alkuperäiset tai maakohtaisesti määritellyllä tavalla oikeiksi todennetut kopiot vaadituista edelliseen tutkintoon liittyvistä dokumenteista on tarkastettu. LUT-yliopisto voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei ole toimittanut vaadittuja dokumentteja pyydetyllä tavalla tai yliopiston ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja.  

Päätöksen opiskelijavalinnan purkamisesta tekee rehtori tai hänen määräämänsä henkilö.  

10 § Suuntautumisvaihtoehdon, koulutusohjelman ja maisteriohjelman vaihtaminen 

Suuntautumisvaihtoehdon vaihdosta sekä sen perusteista ja menettelytavoista päättää koulutusohjelman johtaja.

Perustutkinto-opiskelija voi hakea yliopiston sisällä tekniikan koulutusohjelman vaihtoa. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää vuosittain koulutusohjelmavaihtojen valintatavoista ja -perusteista tiedekuntia kuultuaan. Koulutusohjelmavaihdoista päättää dekaani. Maisteriohjelmien vaihdosta päättää koulutusohjelman johtaja.

11 § Opiskelijavalintaan liittyvä oikaisumenettely ja muutoksenhaku 

Opiskelijavalintaan tai tutkinto-ohjelman vaihtamiseen koskevaan päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua LUT-yliopiston rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. 

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön päätöksen perusteella muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. 

12 § Täydentävät opinnot 

Kaikissa ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opiskelijavalinnoissa vastaanottava koulutusohjelma voi hakijan aikaisemman koulutustaustan perusteella vaatia täydentäviä opintoja, enintään kuitenkin 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot eivät sisälly tutkintoon.  

Edellä mainittu koskee myös tieteelliseen jatkotutkintoon johtavia opiskelijavalintoja. Päätöksen täydentävistä opinnoista tekee tohtoriohjelma. 

Opiskelijalla voi olla LUT-yliopistossa samanaikaisesti voimassa kahden eri alan tutkinnon opiskeluoikeus esim. yksi tekniikan alan ja yksi yhteiskuntatieteiden alan tutkinnon opiskeluoikeus. 

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava kaikkiin voimassa oleviin tutkinto-opiskeluoikeuksiinsa läsnä olevaksi tai poissa olevaksi vararehtorin päättämällä tavalla. Ensimmäisenä lukuvuotena tutkinto-opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuttaan tai vapaaehtoista asepalvelusta, tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.  

Jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi joka lukuvuosi 1.5.– 31.8. välisenä aikana. Opiskelija voi muuttaa läsnäolon poissaoloksi syyslukukauden osalta 31.8 mennessä ja kevätlukukauden osalta 31.12. mennessä. Poissaoloilmoittautumisen voi muuttaa läsnäoloilmoittautumiseksi milloin tahansa kuluvan lukuvuoden aikana.  

Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja, saada merkintöjä opintorekisteriin ja valmistua. Yliopiston vakuutusten piirissä ovat vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat.  

Tekniikan, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta. Diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. 

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa.  

Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. 

Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. 

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistosta.  

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta tai lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. Jos opiskelija kuitenkin ilmoittautuu läsnä olevaksi tällaisen vapaan aikana, tutkinnon suorittamisaika kuluu. Myös ensimmäisen vuoden poissaolo oman sairauden tai vamman vuoksi kuluttaa opiskeluaikaa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.  

Jos opiskelija laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. 

Koulutusohjelman johtaja voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen perustutkinto-opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Lisäajan myöntäminen edellyttää, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi ja täyttää lisäajan myöntämisen ehdot. Lisäajan myöntämisestä on annettu yliopiston yhteiset ohjeet. 

Lisäaikaa koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1082/2009 § 4, muutettu 25.4.2024) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa 1.1.2025 alkaen.  

Tutkinto-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut lukuvuodelle vararehtorin päättämällä tavalla tai ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissa olevaksi ilman lakisääteistä syytä, menettää opiskeluoikeutensa. 

Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti opiskeluoikeuden palautusta ja maksettava opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu. Päätökseen voi pyytää oikaisua sen mukaan, mitä 11 §:ssä on säädetty. 

Opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen 
(1082/2009 § 4, muutettu 25.4.2024), mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa 1.1.2025 alkaen. Ennen 1.1.2025 opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 35 euron käsittelymaksu. 

Yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja opiskeluoikeudelle. Jos opiskelija ei maksa maksua ja haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi maksettuaan lukuvuosimaksun ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksun. 

Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, menettää opiskeluoikeutensa.  Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus jatkaa opintojen suorittamista LUT-yliopiston kursseilla avoimessa yliopistossa tai erillisen opintojakson suoritusoikeudella ja valmistua, kun tutkinnosta puuttuvat opinnot on suoritettu. 

Ottaessaan paikan vastaan siirtovalinnassa perustutkinto-opiskelija menettää aiemman opiskeluoikeuden aiemman lukukauden päättyessä. 

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen. 

Opiskelija voi luopua opiskelupaikastaan ilmoittamalla luopumisesta kirjallisesti. Luopumisilmoitus on sitova. Opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituksen saapumispäivästä alkaen. Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on saatava opiskelupaikka yliopiston normaalissa opiskelijavalinnassa.  

Provost vahvistaa opetus- ja tenttikausien ajankohdat. Opetus- ja tenttikausien ajankohdat ilmoitetaan lukuvuodeksi kerrallaan, viimeistään edellisen lukuvuoden marraskuun 30. päivänä.  

Provost ohjeistaa opetussuunnitelmien laadintaa yliopiston yhteisten periaatteiden osalta. Opetussuunnitelmien laadinnassa toteutetaan yliopiston strategiaa. Tiedekuntaneuvosto päättää opetussuunnitelmista annettujen ohjeiden mukaisesti.  

Opetussuunnitelmassa esitetään tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet ja rakenne sekä tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kuvaukset ja osaamistavoitteet.  

Tiedekuntaneuvosto päättää kesken lukuvuoden tapahtuvasta opintojakson lisäämisestä opetussuunnitelmaan tai poistamisesta opetussuunnitelmasta.  

Perustutkintoihin kuuluvat opintojaksot ovat joko pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.  

Kandidaatin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot vastaavat valtioneuvoston yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) yleis- ja/tai aineopintoja ja diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin sekä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ydinopinnot ovat aine- tai syventävien opintojen tasoisia ja syventymisopinnot ovat syventävien tasoisia. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla kandidaatin tutkinnossa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa ylemmän ammattikorkeakoulun tai yliopistotasoisia opintoja.  

Opintojakson suoritustavat määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojakson vastuuopettajalla on perustelluista syistä oikeus määritellä muukin suoritustapa ja ajankohta.  

Perustutkinto-opiskelija noudattaa sitä opetussuunnitelmaa, joka on voimassa silloin, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi opiskelijaksi. Opiskelija voi noudattaa myös myöhemmin voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman voimassaolon päätyttyä tai opintojen vanhentuessa opiskelija voidaan siirtää noudattamaan uusinta voimassa olevaa opetussuunnitelmaa.  

Ennen 1.8.2013 opintonsa aloittaneet perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat opiskelijoina vielä 1.8.2020 tai sen jälkeen, voidaan siirtää noudattamaan sitä opetussuunnitelmaa, jota hänen suorittamansa opinnot parhaiten vastaavat.   

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 työtuntia. Perustutkinnon suorittaminen tavoiteajassa edellyttää 60 opintopisteen suorittamista yhden lukuvuoden aikana, jolloin vuosittaisen työn määrä on keskimäärin 1600 tuntia.  

Opintojaksojen laajuus ilmoitetaan kokonaislukuina. 

Jos perustutkinto-opiskelija suorittaa opintoja toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa, hänen on tehtävä anomus opintojen hyväksilukemisesta. Tutkintoon hyväksiluetaan enintään viisi vuotta vanhoja opintosuorituksia ja enintään kymmenen vuotta vanhoja kieliopintoja. Tutkintoon ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yli tutkinnon laajuuden. Kielikeskus päättää muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksiluvusta kielten osalta. 

Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintojaksoja myös muulla tavoin hankitulla osaamisella. Osaaminen osoitetaan suullisella tai kirjallisella kuulustelulla tai muulla sellaisella tavalla (esim. portfolio), josta osaaminen voidaan arvioida. 

Koulutusohjelman johtaja päättää tutkintoon sisältyvistä opintojaksoista ja hyväksyy opetussuunnitelmasta poikkeavan perustutkinto-opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin).  

Kandidaatin tutkintoon voidaan anomuksesta sisällyttää muussa korkeakoulussa suoritettuja soveltuvia opintoja. 

Ylempään tutkintoon voidaan ydin- ja syventymisopintoihin anomuksesta sisällyttää opetussuunnitelmasta poikkeavia soveltuvia ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia opintoja. Mikäli ylempään tutkintoon sisältyy kieliopintoja, niihin voidaan sisällyttää myös ammattikorkeakoulutasoisia kieliopintoja, jos ne eivät sisälly ammattikorkeakoulututkintoon.

Alemman yliopistotutkinnon tasoisia opintoja voidaan hyväksyä ylemmän tutkinnon sivuopintoihin, kieliopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin, jos ne eivät sisälly aiempaan alempaan yliopistotutkintoon. 

Jos opintojakso on hyväksiluettu LUT-yliopiston tutkintoon, sitä ei voi suorittaa uudestaan LUT-yliopistossa tai hyväksilukea uudestaan. LUT-yliopistossa suoritettua opintojaksoa ei voi hyväksilukea muualla suoritetulla opintojaksolla. 

Jokaisella opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen. Opiskelijoiden opintojen ohjauksen organisoinnista yliopistossa vastaavat palvelujohtaja ja opinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja.  

Perustutkinto-opiskelijoiden henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista säädetyssä ajassa. Opiskelijan HOPS sisältää tutkinnon opintojaksot ja niiden sijoittumisen tutkintorakenteeseen opetussuunnitelman mukaisesti.  Opiskelija laatii HOPSin opintojensa alkuvaiheessa ja vastaa sen ylläpidosta ja päivittämisestä.  

Opintopalvelut vastaa HOPS-ohjauksen järjestämisestä. HOPS tarkastetaan virallisesti kolmessa pisteessä opintojen aikana: 

• ensimmäisenä opintovuonna
• kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä ja
• diplomityön/pro gradu -tutkielman aiheen vahvistamisen yhteydessä. 

Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojakson opetukseen. Jos opintojaksolle ilmoittautuu alle viisitoista (15) opiskelijaa, voidaan opintojakson toteutustapa harkita tapauskohtaisesti. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot. 

Opintojakson opetukseen ilmoittautuminen oikeuttaa opiskelijan suorittamaan opintojakson ilmoittautumishetkellä voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti opetussuunnitelman voimassaolon ajan. 

• Opintojaksolle voi ilmoittautua enintään kolme kertaa. Jos opiskelija ei kolmen opintojaksoilmoittautumisen jälkeen ole suorittanut opintojaksoa, hänen on otettava yhteyttä opintojen ohjaajaan. Hyväksytysti suoritetulle opintojaksolle ei voi ilmoittautua uudestaan. Tentteihin ilmoittaudutaan erikseen. 

Opintojakson osallistujamäärää voidaan rajoittaa perustelluista syistä. Rajoituksen perustelut ja opiskelijoiden valintaperusteet ovat opintojaksokuvauksessa. 

Yliopistossa voidaan järjestää opintojaksoista erimuotoisia tenttejä, esimerkiksi paperitenttejä, Exam-tenttejä, Moodle-tenttejä ja suullisia tenttejä. Paperitentit ja kiinteät Moodle-tentit järjestetään kulloinkin voimassa olevan tenttijärjestyksen mukaisesti. Opintojakson kokoavista lopputenteistä järjestetään tenttimistavasta riippumatta kolme tenttikertaa. Kurssin aikana järjestettävien jatkuvan arvioinnin minitenttien sekä suullisten tenttien tenttikertojen lukumäärän päättää kurssin vastuuopettaja. 

Avoimessa yliopistossa perusopetukseen integroitujen opintojaksojen tentit järjestetään kyseisen opintojakson tenttikäytänteiden mukaisesti. Näihin tentteihin sovelletaan yliopiston yleisiä tämän tutkintosäännön määräyksiä. 

Intensiivisinä järjestetyistä opintojaksoista avoin yliopisto järjestää kaksi omaa tenttiä. Näihin tentteihin ilmoittaudutaan vähintään kahdeksan päivää ennen tenttipäivää. 

Täydennyskoulutusohjelmien opintojaksoista järjestetään vähintään yksi ja enintään kolme tenttiä, joihin sovelletaan yliopiston yleisiä tämän tutkintosäännön määräyksiä. Opintosuoritukset kirjataan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään. 

Opiskelijan dokumentoitu diagnoosi oppimisvaikeudesta otetaan huomioon tenttijärjestelyissä. 

Oikeus osallistua tenttiin on yliopiston läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla on oikeus osallistua kolmeen opintojaksosta järjestettävään tenttijärjestyksen mukaiseen kokoavaan lopputenttiin. Jos opiskelija ei ole läpäissyt tenttiä kolmella tenttikerralla, hän voi anoa lisätenttikertaa. Osallistumisrajoitus koskee kaikkia tenttejä tenttimistavasta riippumatta. Jos opiskelija osallistuu opintojakson useampaan kuin kolmeen tenttikertaan ilman hyväksyttyä lisätenttikertaa, kyseistä tenttiä ei arvostella. 

Opiskelijalla on oikeus osallistua tenttijärjestyksen mukaisissa tenttitilaisuuksissa vain yhteen tenttiin kerrallaan. Erityistapauksissa opiskelijalle voidaan perustellusta syystä antaa mahdollisuus tehdä kaksi tenttiä samalla kerralla.  

Tenttijärjestyksen mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua vähintään viikkoa ennen tenttipäivää. 

Ilmoittautumisen voi peruuttaa kaksi työpäivää ennen ko. tenttiä.  

Exam- ja Moodle -tentteihin sekä jatkuvan arvioinnin tentteihin ilmoittaudutaan opettajan ohjeiden mukaisesti. 

Opettaja ei ole velvollinen pitämään opiskelijalle tenttiä, ellei opiskelija ole siihen ilmoittautunut.  

Tenttiin osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä. 

Hyväksytyn arvosanan korotusoikeus on vain koko opintojakson osalta ja korotusyritys koskee vain opintojakson tenttiä. Korotusyrityksen edellytyksenä on, että opintojakson arvosanaa on mahdollista tenttimällä korottaa.  Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa tenttimällä arvosanaansa yhden kerran opintojakson kyseisen lukuvuoden toteutuksen kolmen tenttikerran aikana. Opintojakson muita osasuorituksia ei voi korottaa. Opettaja voi perustellusta syystä ja resurssien salliessa antaa korottaa myös muulla tavalla kuin tenttimällä suoritettavaa opintojaksoa. Siinä tapauksessa korotusoikeus koskee kaikkia kurssilla olevia opiskelijoita ja opettajan on kurssin alussa kirjallisesti ilmoitettava, mitä kurssin tenttiä vastaavaa suoritusta korotusoikeus koskee. 

Jos korotusyrityksen arvosana on heikompi kuin alkuperäinen, jää alkuperäinen arvosana voimaan.  

Opiskelija, joka on jo saavuttanut opintojakson arvosteluasteikon parhaan loppuarvosanan, ei voi osallistua opintojakson uusintatentteihin.  

LUT-yliopistossa suoritettuja opintojaksoja ei voi korottaa hyväksilukemalla opintojakso muualla suoritetuilla opinnoilla. 

Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kandidaatintyö (tekniikan alalla) tai kandidaatintutkielma (kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla) tehdään suuntautumisvaihtoehdon aineopintoihin kuuluvana opintojaksona. Opintojakson opettaja tai muu koulutusohjelman johtajan määräämä LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö tai henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa, toimii kandidaatintyön tai kandidaatintutkielman tarkastajana. Tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.  

Opinnäytetyön tekoaikana tarkastajan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus esitellä työnsä etenemistä ja saada siitä palaute. Tarkastaja voi myös pyytää opiskelijalta selvitystä työn etenemisestä.  

Kandidaatintyö tai kandidaatintutkielma tehdään suomen, ruotsin tai englannin kielellä. 

Kandidaatintyö/kandidaatintutkielma on julkinen opinnäyte. 

Vararehtori päättää yliopiston yhteisten opinnäytteiden ohjeiden antamisesta. Tiedekunnat voivat antaa tarkempia ohjeita. 

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva diplomityö tai pro gradu -tutkielma ovat tutkimustyön luonteisia opintojaksoja. Opinnäytetyö tehdään syventymisopintoihin ja sen laajuus on 30 opintopistettä.  

Opinnäytetyö voidaan tehdä suomen tai englannin kielellä. 

Diplomityö ja pro gradu -tutkielma ovat julkisia opinnäytteitä. 

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman ensimmäinen tarkastaja on tohtorin tutkinnon suorittanut: 

• LUT-yliopiston professori,  
• LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessori (assistant/associate professor),
• henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa,
• LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jolla on dosentuuri toisessa yliopistossa  

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman ensimmäisenä tarkastajana voi edellä mainittujen lisäksi toimia myös tohtorin tutkinnon suorittanut LUT-yliopiston professorin tehtävää tai LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessorin (assistant/associate professor) tehtävää hoitava henkilö.  

Ensimmäinen tarkastaja on opiskelijan omasta koulutusohjelmasta ja opinnäytetyön vastuullinen ohjaaja yliopistolla. Poikkeustapauksista päättää koulutusohjelman johtaja. 

Opinnäytetyön tekoaikana ensimmäisen tarkastajan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus esitellä työnsä etenemistä ja saada siihen palaute. Ensimmäinen tarkastaja voi myös pyytää opiskelijalta selvitystä työn etenemisestä. 

Ensimmäinen tarkastaja vahvistaa opinnäytetyölle myös toisen tarkastajan, jonka tulee olla vähintään ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut ja joka voi olla yliopiston ulkopuolelta.  

Diplomityö tai pro gradu -tutkielma laaditaan aiheesta, jonka tarkastaja ja opiskelija keskenään sopivat. Aiheen vahvistaa työn ensimmäinen tarkastaja. Aihe on voimassa kaksi vuotta sen vahvistamisesta. 

Kandidaatin tutkinnon ja mahdollisten täydentävien opintojen tulee olla suoritettu ennen diplomityön tai pro gradu -tutkielman aiheen vahvistamista. Opinnäytetyöohjeissa annetaan tarkemmat ohjeet opinnäytetyön aiheen vahvistamisen edellytyksistä. 

Kandidaatin tutkintoon vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintyön/-tutkielman alaan (sisällön kypsyysnäyte) sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa (kielitaidon kypsyysnäyte). Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on Suomessa saanut koulusivistyksensä. 

Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällön osalta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan englannin kielellä. Myös jos opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon jo aiemmassa korkeakoulututkinnossa, kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällön osalta.

Kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä (esim. tiivistelmä, johdanto, yhteenveto opinnäytetyöstä) tai joku muu opinnäytetyöhön kiinteästi liittyvä teksti (esim. esseetyyppinen kirjoitelma, kirjallisuuskatsaus, itsearviointi).

Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyöseminaarissa tai vastaavassa opettajan ennalta opintojaksokuvauksen toteutuksessa määrittelemällä tavalla. Kypsyysnäyte voidaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa Examissa.  Examissa kirjoitettava kypsyysnäyte on opinnäytetyöhön pohjautuva esseetyyppinen kirjoitus.

Samalle toteutukselle osallistuvat opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti samalla opettajan ennalta ilmoittamalla tavalla.

Kandidaatintyön/-tutkielman ohjaaja varmistaa opiskelijan perehtyneisyyden työn alaan ja arvioi myös kieliasun selkeyden ja ymmärrettävyyden. Jos ohjaaja ei ole suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava, kielen tarkistaa suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava kollega. Kypsyysnäytteelle ei tehdä erillistä kielentarkastusta, ellei työn ohjaaja sitä erityisestä syystä halua.

DI-tutkintoon, KTM-tutkintoon ja YTM-tutkintoon vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneensä diplomityön tai pro gradu -tutkielman alaan. Kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä samoin periaattein kuin kandidaatin tutkinnossa. 

Suomen tai ruotsin kielitaitoa ei tarkisteta ylemmässä korkeakoulututkinnossa, kun kielitaito on jo osoitettu aiemmassa tutkinnossa tai opiskelijalta ei vaadita kielitaidon osoittamista (koulusivistys on saatu ulkomailla tai muulla kuin suomen/ruotsin kielellä Suomessa). Jos opiskelijan on osoitettava suomen tai ruotsin kielen taito ylemmässä korkeakoulututkinnossa, kypsyysnäyte on osa opinnäytetyötä samoin periaattein kuin kandidaatin tutkinnossa.

Koulutusohjelmat antavat opiskelijoille tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta.
 

Opintosuoritusten ohjaus- ja arviointiprosesseissa voidaan käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.  Jos plagiaatintunnistusjärjestelmän (esim. Turnitin) käyttö on osa opintosuorituksen arvostelua tai ohjausta, opiskelija ei voi kieltää järjestelmän käyttämistä työnsä tarkastamiseen, jos haluaa työnsä arvosteltavaksi. Kaikki LUT-yliopiston opinnäytetyöt tarkastetaan Turnitin-tieteellisen kirjoittamisen ohjelmalla. Tarkastamisen tekee opiskelija ja Turnitin-raportin tulkinnan työn tarkastaja/ohjaaja. Opettajalla on aina oikeus vaatia tarkastus plagiaatintunnistusjärjestelmällä, jos on aihetta epäillä opiskeluvilppiä. 

Opiskelija vastaa kirjallisissa kurssitöissä hyödynnettyjen lähteiden merkitsemisestä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Opettajalla tulee olla halutessaan mahdollisuus tutustua töissä hyödynnettyihin alkuperäislähteisiin opiskelijan töitä arvioidessaan. Mikäli opiskelija hyödyntää tekoälyä kurssityön lähteenä, opiskelija vastaa tekoälyn tuottamien alkuperäisaineistojen tallentamisesta ja myöhemmästä saatavuudesta.   

Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, diplomityötä, pro gradu tutkielmaa ja kandidaatintyötä/kandidaatintutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.

Opintosuoritukset arvioidaan joko käyttämällä arvosteluasteikkoa erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), hylätty (0), tai arvosteluasteikkoa hyväksytty - hylätty.  

Käytettäessä viisiportaista arvosteluasteikkoa, maksimipisteiden ollessa 100, arvosana 5 tarkoittaa 90–100, arvosana 4 tarkoittaa 80–89, arvosana 3 tarkoittaa 70–79, arvosana 2 tarkoittaa 60–69, arvosana 1 tarkoittaa 50–59 ja arvosana 0 tarkoittaa 0–49.

Opintojakson lopullinen arvosana muodostuu kurssin suorituksista opettajan ennalta päättämällä tavalla. Jos opintojaksolle ilmoittautunut opiskelija ei tee opintojakson suorituksia eikä keskeytä opintojakson suorittamista, niin opintojakso arvioidaan hylätyksi. Jos opiskelija on tehnyt opintojakson läpäisemiseen vaadittavat suoritukset, opintojakso arvioidaan, vaikka opiskelija keskeyttäisi opintojakson suorittamisen.  

Kandidaatintyön ja kandidaatintutkielman arvioinnissa käytetään arvosanoja erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), hylätty (0). Hyväksyttyä kandidaatintyötä tai kandidaatintutkielmaa ei voi tehdä uudestaan tai korottaa sen arvosanaa. 

Diplomityön tai pro gradu -tutkielman hyväksyy ja arvostelee dekaani. Mikäli dekaani ja varadekaani ovat esteellisiä, vararehtori määrää työlle arvostelijan. 

Opinnäytetyön tarkastajat antavat työstä yhteisen lausunnon. 

Diplomityön ja pro gradu -tutkielman arvioinnissa käytetään arvosanoja erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), hylätty (0). Hyväksyttyä diplomityötä ja pro gradu -tutkielmaa ei voi tehdä uudestaan tai korottaa sen arvosanaa. 

Mikäli opinnäytetyön lopullinen arvosana on 0, opiskelijan on aloitettava opinnäytetyöprosessi alusta. Mikäli tarkastajat esittävät opinnäytteestä eri arvosanaa, siirtyy työn arvostelu tiedekuntaneuvostolle, joka voi pyytää uuden lausunnon kolmannelta tarkastajalta.  

Jatkotutkinnon opinnäytteet (väitöskirja, lisensiaatintutkimus) arvostellaan arvosanoilla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. 

Avoimen yliopiston opintosuorituksien arvosteluun sovelletaan tämän ohjeen määräyksiä. Opintosuoritukset kirjataan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään. 

Opettajan tulee toimittaa loppuarvosanan tulokset opiskelijoiden tietoon 30 vrk:n kuluessa siitä, kun opintojakson viimeinen opintosuoritus on tehty ja palautettu opintojakson aikataulun mukaisesti. Useita päiviä auki olevan Exam- tai Moodle -tentin tulokset on toimitettava 30 vrk:n kuluessa tentin sulkeutumisesta. Opintojakson loppuarvosana toimitetaan opiskelijarekisteriin kirjallisesti 30 vrk:n kuluessa opintojakson viimeisestä opintosuorituksesta.  

Kesä-heinäkuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon kahden kuukauden kuluessa, kuitenkin viimeistään elokuun loppuun mennessä. Joulukuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon 45 vrk:n kuluessa. 

Opiskelijarekisteriin tallennettuihin tuloksiin ei tehdä muutoksia, ellei tallennuksessa tai tiedoissa ole virheitä. Rekisteristä ei esim. poisteta suoritettuja opintoja eikä opintojaksojen arvosteluasteikkoa muuteta.   

Opettajan on säilytettävä tenttien vastaukset ja muut vastaavat opintosuoritukset sekä tenttien osallistujalistat vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 

Opintojakson hyväksytyt osasuoritukset ovat voimassa vähintään yhden vuoden opetuksen päättymisperiodin lopusta alkaen. 

Opiskelijalla on yliopistolain (558/2009) 44 §:n mukaisesti oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen ja hänelle on varattava tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin. 

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä diplomityön ja pro gradu -tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  

Ennen toisessa momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.  

Muun kuin toisessa momentissa tarkoitetun opintosuorituksen (esim. kandidaatintyön /kandidaatintutkielman) arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä.  

Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Rehtori nimittää yliopiston tutkintolautakunnan, jota voidaan täydentää tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Ylioppilaskunta nimeää oman edustajansa. 

Opiskelijan tulee alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa varten osoittaa saavuttaneensa 

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. 

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2. kohdassa esitetyn kielitaidon. 

Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, opiskelijapalveluiden päällikkö voi vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetystä taidon osoituksesta vähäisempien aiempien opintojen perusteella koulutuksesta vastaavan vararehtorin kielitaitoa koskevan yliopistotasoisen päätöksen mukaisesti.  

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 41 §:ssä määritelty kielitaito. 

LUT-yliopistosta saatavan tutkintotodistuksen edellytyksenä on, että kyseisestä kandidaatin tutkinnosta on suoritettu tässä yliopistossa vähintään 90 op (sisältää opinnäytetyön). 

Diplomi-insinöörin, kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnosta on suoritettava LUT-yliopistossa vähintään 60 op, joista vähintään 45 op syventävien opintojen tasoisia opintoja, joihin sisältyy opinnäytetyö.  

Muiden yliopistojen kanssa yhteistyössä tuotetuissa kandidaatin tai diplomi-insinöörin/kauppatieteiden/yhteiskuntatieteiden maisterin -tutkinnoissa tulee LUT-yliopistossa suoritettuja opintoja olla vähintään 60 op.  

Koulutusohjelman johtaja voi perustellusta syystä päättää tämän pykälän toisesta tai kolmannesta momentista poikkeamisesta. 

Tutkintotodistusten mallit vahvistaa yliopiston rehtori. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö allekirjoittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistukset. Alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen allekirjoittaa rehtori tai vararehtori. 

Tutkintotodistus koostuu kolmesta osasta ja siihen kuuluu todistussivu, opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. 

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 

1. tutkintonimike ja koulutusala;
2. tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma;
3. tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus;
4. tutkinnon keskeinen sisältö;
5. opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §. 

Tutkintotodistukseen kuuluu tutkintotodistuksen opintosuoritusote, jossa näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintojaksot ja niiden arvosanat. Opintosuoritusotteessa ilmoitetaan kaikkiin tutkintoon kuuluvien opintojaksojen ml. opinnäytetyö perusteella laskettu tutkinnon painotettu keskiarvo. Tutkinnon keskiarvo lasketaan hyväksytyllä arvosanalla suoritetuista opintojaksoista, jotka on arvioitu asteikolla 0– 5. 

Mikäli tutkinnon opintopistemäärästä yli puolet on arvioitu muuten kuin asteikolla 0–5, tutkinnolle ei lasketa keskiarvoa.

Muiden yliopistojen kanssa toteutettavissa yhteistutkinto-ohjelmissa noudatetaan tämän pykälän säädöksiä soveltuvin osin erikseen sovittavalla tavalla. 

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan englanninkielinen tutkintonimike yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) liitteen mukaisesti. 

Muulla kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan suomenkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Suomenkielisestä tutkintotodistuksesta annetaan englanninkielinen käännös. 

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon oivallinen arvosana voidaan antaa opiskelijalle, jonka tutkinto on suoritettu tavoiteajassa ja tutkinnon painotettu keskiarvo on vähintään 4,00 ja opinnäytetyön arvosana 5. 

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö allekirjoittaa jatkotutkinnon tutkintotodistukset.  

Tutkintotodistus koostuu kolmesta osasta ja siihen kuuluu todistussivu, opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. 

Jatkotutkinnon todistuksessa mainitaan: 

1. tutkintonimike
2. tutkimusala
3. tohtoriohjelma. 

Tutkintotodistukseen kuuluu myös opintosuoritusote, jossa näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintosuoritukset ja niiden arvosanat. Lisäksi tohtorin tutkintotodistuksen opintosuoritusotteessa mainitaan tiedot opinnäytetyöstä, väitöstilaisuudesta, vastaväittäjistä ja kustoksesta. 

Todistus tekniikan tohtorin tutkinnosta oikeuttaa tekniikan tohtorin arvoon, todistus kauppatieteiden tohtorin tutkinnosta kauppatieteiden tohtorin arvoon, todistus yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnosta yhteiskuntatieteiden tohtorin arvoon, todistus filosofian tohtorin tutkinnosta filosofian tohtorin arvoon, todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnosta tekniikan lisensiaatin arvoon, todistus kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnosta kauppatieteiden lisensiaatin arvoon, todistus yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnosta yhteiskuntatieteiden lisensiaatin arvoon ja todistus filosofian lisensiaatin tutkinnosta filosofian lisensiaatin arvoon.

Opiskelija voi valmistua LUT-yliopistosta suoritettuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti tutkintoon kuuluvat opinnot. Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi sille lukukaudelle, jolloin hän tekee valmistumispyynnön. Valmistumispäivämäärä on valmistumispyynnön lähettämisen päivämäärä, jos kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin. Jos suorituksen kirjaamispäivä on valmistumispyynnön jättämisen jälkeen, valmistumispäivä on viimeisen suorituksen kirjaamispäivämäärä. 

Perustutkintojen tutkintotodistukset myönnetään vuodenvaihdetta ja heinäkuuta lukuun ottamatta kolmen viikon kuluessa valmistumispyynnön tekemisestä tai viimeisen suorituksen kirjaamispäivämäärästä. 

Jatkotutkintojen tutkintotodistukset myönnetään vuodenvaihdetta ja heinäkuuta lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa valmistumispyynnön tekemisestä tai viimeisen suorituksen kirjaamispäivämäärästä. 

47 § Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet 

Alemmalle korkeakoulututkinnolle asetetut tavoitteet noudattavat valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista sekä kansallista tutkintojen ja muiden opintokokonaisuuksien viitekehystä tasolla 6.  

Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista siten, että tutkinnon suoritettuaan hän

1. hallitsee tutkintoon kuuluvien suuntautumisvaihtoehdon aineopintojen ja sivuopintojen tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien tai koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteet sekä omaa edellytykset alan kehityksen seuraamiseen
2. hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen
3. hallitsee tieteelliseen ajattelun ja tieteellisten työskentelytapojen perusteet ja huomioi toiminnan eettiset näkökohdat
4. osaa soveltaa hankkimiansa tietoja, taitoja ja valmiuksia työelämässä ja kansainvälisessä yhteistyössä
5. kykenee jatkamaan opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti
6. hallitsee hyvät vuorovaikutus-, viestintä- ja kielitaidot ja osaa johtaa toimia ja hankkeita. 

Jokaiselle kandidaatin tutkinto-ohjelmalle on määritelty tiedekuntaneuvoston vahvistamat osaamistavoitteet, jotka kuvataan opetussuunnitelmassa. 

48 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne 

Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 

Tekniikan kandidaatin, kauppatieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 

1. yleisopintoja vähintään 50 op
2. suuntautumisvaihtoehdon aineopintoja vähintään 40 op
3. sivuopintoja ja/tai monitieteisiä kokonaisuuksia vähintään 20 op/0 op
4. vapaasti valittavia opintoja 0–15 op. 

Kieli- ja viestintäopinnot voivat sisältyä yleisopintoihin. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä seminaari sisältyvät suuntautumisvaihtoehdon aineopintoihin. 

Kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnoissa ja tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa sekä yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa voi olla yhteensä enintään 12 op työharjoittelua tai työkokemusta. Kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnoissa voi kuitenkin olla työharjoittelua tai työkokemusta enintään 6 op. Koulutusohjelmittain voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia työharjoittelun tai työkokemuksen määrälle ja sisällölle.

49 § Jatkaminen alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon 

Opiskelijalla on oikeus suorittaa ylempi tutkinto siinä tekniikan alan koulutusohjelmassa, kauppatieteiden maisteriohjelmassa tai yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmassa, johon hänet on hyväksytty. Opiskelija voi jatkaa alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon suoritettuaan kaksiportaisuuden maisterivaiheeseen jatkamiseen vaadittavat opinnot. 

Jos opiskelija suorittaa LUT-yliopiston opiskeluoikeuden aikana tai on suorittanut aikaisemmin soveltuvan alemman yliopistotasoisen korkeakoulututkinnon toisessa korkeakoulussa, hän voi hakea siirtoa suoritettujen opintojen mukaiseen maisteriohjelmaan. 

Kelpoisuuden ja soveltuvuuden osalta noudatetaan ohjelman maisterivalinnan kelpoisuus- ja soveltuvuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan muualla suoritettujen opintojen perusteella vaatia täydentäviä opintoja. Siirrosta päättää koulutusohjelman johtaja.  

50 § Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet 

Ylemmälle korkeakoulututkinnolle asetetut tavoitteet noudattavat valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista sekä kansallista tutkintojen ja muiden opintokokonaisuuksien viitekehystä tasolla 7.  

Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista siten, että tutkinnon suoritettuaan hän 

1. hallitsee tutkinto-ohjelmansa ydin- ja syventymisopinnot ja sivuopintojen perusteet
2. hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot
3. osaa luovasti soveltaa tieteellistä tietoa, ratkaista ongelmia ja kehittää uusia ratkaisuita sekä tarkastella ilmiöitä kriittisesti ja eettiset näkökohdat huomioiden
4. osaa toimia itsenäisesti oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja/tai yrittäjänä myös kansainvälisessä työskentely-ympäristössä
5. kykenee jatkamaan opintojaan tieteellisessä jatkokoulutuksessa ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti
6. omaa erittäin hyvät vuorovaikutus-, viestintä- ja kielitaidot sekä tiimi- ja projektityöskentelytaidot ja osaa johtaa asioita ja/tai ihmisiä.  

Jokaiselle ylempään korkeakoulututkintoon johtavalle tutkinto-ohjelmalle on määritelty tiedekuntaneuvoston vahvistamat osaamistavoitteet, jotka kuvataan opetussuunnitelmassa. 

51 § Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne 

Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 

Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne:

1. ydinopintoja 0–47 op
2. syventymisopintoja 50–95 op
3. sivuopintoja vähintään 20–24 op/0 op
4. vapaasti valittavia opintoja 0–30 op
5. kieli- ja viestintäopintoja 0–10 op 

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne: 

1. ydinopintoja 42–78 op
2. syventymisopintoja 36–54 op
3. sivuopintoja vähintään 24 op / 0 op
4. kieli- ja viestintäopintoja 6 op 

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon rakenne: 

1. ydinopintoja vähintään 30 op  
2. syventymisopintoja 60 op
3. sivuopintoja/ja/tai monitieteisiä kokonaisuuksia vähintään 25 op
4. kieli- ja viestintäopintoja vähintään 4 op
5. Syventymisopinnot sisältävät diplomityön tai pro gradu -tutkielman 30 op.  

Kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnoissa ja tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa sekä yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa voi olla yhteensä enintään 12 op työharjoittelua tai työkokemusta. Kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnoissa voi kuitenkin olla työharjoittelua tai työkokemusta enintään 6 op. Koulutusohjelmittain voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia työharjoittelun tai työkokemuksen määrälle ja sisällölle.

Muiden yliopistojen kanssa toteutettavissa yhteistutkinto-ohjelmissa noudatetaan tämän pykälän säädöksiä soveltuvin osin erikseen sovittavalla tavalla. 

52 § Jatkotutkintojen suoritusoikeus 

Tieteelliseen jatkokoulutukseen, suorittamaan edellä 2 §:ssä tarkoitettuja tutkintoja, voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut teknillistieteellisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, valtiotieteellisen tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen suorittamisvaltiossaan virallisen tai tunnustetun tutkinnon aseman omaavan tutkinnon, jonka tohtoriohjelma toteaa antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. 

Tohtoriohjelmalla on oikeus asettaa täydentäviä opintoja ja aiempien opintojen arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. 

Soveltuvan ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneen hakijan edellytykset suorittaa tohtorin tutkinto menestyksekkäästi tavoiteajassa arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden hakijan aiemman koulutuksen laajuus (alempi ja ylempi tutkinto) ja sisältö. Hakijalle tulee sen perusteella määrätä riittävä määrä täydentäviä opintoja, kuitenkin vähintään 30 op. 

Hakijalta edellytetään tulevaan väitöstutkimukseen soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai muutoin hankittuja vastaavia tietoja. Siinä tapauksessa, että hakija ei ole perustutkinnossa suorittanut kyseisen alan opintoja, tohtoriohjelma päättää kussakin tapauksessa erikseen täydentävistä opinnoista.  Täydentävät opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjan esitarkastusprosessin aloittamista.  

Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan teknillistieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai teknillisen alan osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla.  Ellei hakijalla ole DI-tutkintoa tai vastaavaa ulkomailla suoritettua tekniikan alan tutkintoa, hakija voi vaihtoehtoisesti hakea filosofian tohtorin tutkinto-oikeutta.  

Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan kauppatieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai kauppatieteiden osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla.  

Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi LUT-yliopistossa tarvitaan yhteiskuntatieteellinen tai valtiotieteellinen tausta. Mahdollista puuttuvaa tutkimusalan tai yhteiskuntatieteiden osaamista tulee täydentää erikseen määriteltävillä täydentävillä opinnoilla. Ellei hakijalla ole YTM-tutkintoa tai VTM-tutkintoa tai vastaavaa ulkomailla suoritettua yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden alan tutkintoa, hakija voi vaihtoehtoisesti hakea filosofian tohtorin tutkinto-oikeutta. 

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä saatuaan tohtoriohjelman lausunnon. Tohtoriohjelma vahvistaa jatko-opintosuunnitelman ja määrää jatko-opintojen ohjaajat, mikäli jatko-opiskeluoikeus myönnetään. Tarvittaessa jatkoopiskeluhakemuksen puoltokäsittely voidaan alistaa kyseisestä tohtoriohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle. 

53 § Jatko-opintojen ohjaus 

Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa. Kahden ohjaajan vaatimus koskee 1.1.2022 alkaen jätettyjä jatko-opiskeluhakemuksia sekä tapauksia, joissa ohjausjärjestelyihin tehdään muutoksia opintojen aikana. Jatko-opintojen vastuuohjaajana voi toimia tohtorin tutkinnon suorittanut 

• LUT-yliopiston professori,  
• LUT-yliopiston tenure track apulaisprofessori (assistant/associate professor),
• henkilö, jolla on dosentuuri LUT-yliopistossa,
• LUT-yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jolla on dosentuuri toisessa suomalaisessa yliopistossa  

Pääsääntöisesti vastuuohjaajan vastuulla on lisäksi tehdä ehdotus esitarkastajista ja vastaväittäjästä/vastaväittäjistä, toimia kustoksena sekä huolehtia väitöstilaisuuteen liittyvien asioiden hoidosta, elleivät ohjaajat toisin sovi. Muuna ohjaajana voi toimia tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. 

Tohtoriohjelma päättää mahdollisesta muutoksesta koskien ohjaajia.  

54 § Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 

Tieteelliselle jatkokoulutukselle asetetut tavoitteet noudattavat valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista sekä kansallista tutkintojen ja muiden opintokokonaisuuksien viitekehystä tasolla 8.  

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtava koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja tieteellisen tutkimustiedon kasvattamiseen ja syventämiseen. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista siten, että tutkinnon suoritettuaan hän

1. hallitsee syvällisesti oman tutkimusalansa, sen yhteiskunnallisen merkityksen ja eettiset näkökohdat
2. tuntee laajasti oman alansa kehityksen, perusongelmat ja tutkimusmenetelmät sekä yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvät muut tieteenalat, mikä mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen
3. kykenee itsenäisesti, kriittisesti ja luovasti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luomaan uutta tieteellistä tietoa oman tutkimusalansa piirissä
4. osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä ja toimia oman alansa vaativimmissa asiantuntijatehtävissä, kehittäjänä ja/tai yrittäjänä kansainvälisessä työskentely-ympäristössä
5. kykenee monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa sekä kehittämään jatkuvasti omaa sekä muiden osaamista
6. omaa erinomaiset vuorovaikutus-, viestintä- ja kielitaidot sekä tiimi- ja projektityöskentelytaidot ja osaa johtaa asioita ja/tai ihmisiä. 

55 § Tohtorin tutkinto 

Tohtorin tutkinnon laajuus vastaa neljän lukuvuoden päätoimista opiskelua. 

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee 

1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot,
2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä
3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. 

Aiemmin muun alan tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneeseen opiskelijaan sovelletaan täydentävien opintojen osalta 52 §:n säädöksiä. Lisäksi opiskelijan on suoritettava riittävästi tutkimusalan opintoja.  

Lisensiaatin tutkinnon samalta tutkimusalalta suorittaneen opiskelijan tulee tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tehdä vain väitöskirja. 

56 § Lisensiaatin tutkinto 

Lisensiaatin tutkinnon laajuus vastaa kahden lukuvuoden päätoimista opiskelua. 

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tutkintoon vaadittavat jatkokoulutuksen opinnot ja tehnyt lisensiaatintutkimuksen. 

Lisensiaatintutkimuksessa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 

57 § Tieteellisten jatkotutkintojen laajuus ja rakenne  

Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot esitetään opintopisteinä ja opintojaksojen laajuus ilmoitetaan kokonaislukuina. Opinnot ovat laajuudeltaan 30 op ja niiden tulee sisältää opintoja opiskelijan tutkimusalalta.  

Jatkokoulutuksen opinnot ovat tyypillisesti LUT-yliopiston tai muiden yliopistojen tuottamia jatko-opintojaksoja tai tohtorikoulutusohjelmien/-verkostojen tohtoriopiskelijoille tarjoamaa koulutusta kuten seminaareja tai kesäkouluja. Opinnot voivat sisältää myös muun muassa metodologiaopintoja, tieteellisen kirjallisuuden tenttimistä, henkilökohtaisia harjoitustöitä sekä yleisiä valmiustaitoja vahvistavia opintoja, jotka tukevat jatko-opiskelijan tutkijaidentiteetin kehittymistä. 

Jatkotutkintoon voi tarvittaessa sisällyttää myös syventävän tasoisia yliopisto-opintoja, edellyttäen että opintojaksokuvauksessa on mainittu niiden soveltuvuudesta jatko-opintoihin. Muiden syventävien opintojen sisällyttäminen on mahdollista vain tutkinnon ulkopuolelle jääviin täydentäviin opintoihin. 

Aiemmin suoritettuja, jatko-opintoihin soveltuvia yliopisto-opintoja voi sisällyttää jatkotutkintoon vain, jos niitä ei ole sisällytetty mihinkään muuhun tutkintoon. 

Tutkintoon sisältyvien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 

58 § Jatko-opintosuunnitelma 

Jatko-opiskeluoikeuden hakemisen yhteydessä hakija valmistelee yhdessä jatko-opintojen ohjaajien kanssa tohtorikoulun ohjeiden mukaisen jatko-opintosuunnitelman, jonka tohtoriohjelma vahvistaa.  Tohtoriohjelmat voivat antaa lisäohjeita suunnitelman laadintaan. 

Jatko-opintosuunnitelma sisältää jatko-opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opiskelija vastaa suunnitelman ylläpidosta ja päivittämisestä. Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tarkastetaan opintojen aikana tarvittaessa ja valmistumista varten viimeistään väitöskirjan esitarkastusvaiheessa tohtorikoulun antamien ohjeiden mukaisesti. 

59 § Väitöskirja 

Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Tekijän tulee erikseen selkeästi tuoda väitöskirjan alussa esiin oma osuutensa väitöstutkimuksessa.  Väitöskirja voi olla joko yksittäinen tutkimus (monografia), tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä vertaisarvioiduista tiedejulkaisuista koostuva ns. artikkeliväitöskirja sisältäen julkaisuista laaditun yhteenvedon.  

Muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tarkastettavaksi jätettyä väitöskirjaa ei voi samassa muodossa ottaa tarkastettavaksi LUT-yliopistossa. LUT-yliopistolla on itsenäinen harkintavalta sen suhteen, milloin väitöskirja poikkeaa tarvittavassa määrin muualla tarkastettavaksi jätetystä väitöskirjasta. Poikkeuksen muodostavat partneriyliopistojen kanssa kaksoistutkintosopimuksen puitteissa tehdyt väitöskirjat. 

Tarkemmat väitöskirjoja koskevat ohjeet on koottu erilliseen ohjeeseen, joka on julkaistu yliopiston intrasivustolla sekä opiskelijoiden verkkosivuilla eLUTissa. 

60 § Esitarkastus 

Väitöskirjalautakunta päättää väitösprosessin käynnistämisestä ja määrää kaksi esitarkastajaa sekä tarvittaessa antaa lausunnon väitöskirjan käsikirjoituksesta. Esityksen esitarkastajista väitöskirjalautakunnalle antaa jatko-opintojen ohjaaja. Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28) sekä LUTyliopiston periaatteet koskien esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa, jotka on julkaistu yliopiston intrasivustolla. 

Kumpikin esitarkastaja antaa oman riippumattoman lausuntonsa eli lausunto ei voi olla esitarkastajien yhteinen. Esitarkastaja voidaan vaihtaa, mikäli esitarkastuslausuntoa ei anneta kohtuullisessa ajassa eikä viivästykselle esitetä hyväksyttävää syytä tai jos muu perusteltu syy edellyttää vaihtamista. Vaihtamisesta päättää väitöskirjalautakunta. 

Mikäli väitöskirjalautakunta ei ole asiassa yksimielinen tai sen yksimielisen päätöksen mukaan väitösprosessia ei tulisi käynnistää tai esitarkastajia määrätä, opiskelija voi vetää hakemuksensa väitösprosessin aloittamisesta pois tai pyytää asian viemistä päätettäväksi tiedekuntaneuvostoon. 

61 § Väittelylupa, vastaväittäjä/vastaväittäjät ja kustos 

Saatuaan esitarkastajien lausunnot tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä.  

Tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Vastaväittäjä voi olla myös aiemmin esitarkastajana toiminut henkilö. 

Vastaväittäjäesityksen tiedekuntaneuvostolle antaa jatko-opintojen ohjaaja.  Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28) sekä LUT-yliopiston periaatteet koskien esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa, jotka on julkaistu yliopiston intrasivustolla. 

Tiedekuntaneuvosto tekee tarvittaessa päätöksen myös vastaväittäjän/-jien vaihtamisesta.  

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden valvojan eli kustoksen. Valittavalla henkilöllä tulee olla kelpoisuus toimia jatko-opintojen vastuuohjaajana. 

Jos esitarkastuslausunnot ovat kielteisiä tai toinen esitarkastuslausunnoista on kielteinen, tiedekuntaneuvosto keskeyttää väitösprosessin. Keskeyttämisen perusteeksi riittää yksi kielteinen esitarkastuslausunto.  

Väitösprosessin uudelleen käynnistämistä varten opiskelijan tulee toimittaa väitöskirjalautakunnalle hakemuksen ja korjatun käsikirjoituksen lisäksi erillinen yhteenveto tehdyistä korjauksista. 

Rehtori voi missä tahansa väitöskirjan tarkastuksen eri vaiheessa perustellusta syystä päättää keskeyttää tai lopettaa prosessin ja/tai palauttaa työn aikaisempaan vaiheeseen. 

62 § Väitöstilaisuus ja väitöskirjan arvosteleminen 

Väitöskirjan lopullinen versio tulee olla julkisesti nähtävillä vähintään kymmenen kalenteripäivää ennen väitöstilaisuutta. Painatuksen jälkeen, mutta ennen väitöstä havaitut pienet korjaustarpeet voi esittää ns. errata-liitteellä. 

Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa. Tilaisuuden kesto ei saa olla yli neljä tuntia. 

Oikeudesta käyttää väitöstilaisuudessa muuta kuin suomen tai englannin kieltä päättää tiedekuntaneuvosto. 

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/vastaväittäjien tulee laatia kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta. Lausunnon tulee sisältää esitys arvosanasta. Mikäli vastaväittäjiä on kaksi, lausunto voi olla myös yhteinen. 

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunnon perusteella. Väitöskirjojen arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Yliopiston tavoite on, että kiittäen hyväksyttyjä väitöskirjoja on enimmillään 10–15 % kaikista väitöskirjoista.  

Väitöskirjan hylkäämistä koskeva esitys on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä/vastaväittäjät ja asiassa päätösvaltainen tiedekuntaneuvoston jäsen. 

63 § Lisensiaatintutkimuksen arvosteleminen 

Lisensiaatintutkimuksen tarkastamiseen tiedekuntaneuvosto määrää vähintään kaksi tarkastajaa. Esityksen tiedekuntaneuvostolle antaa jatko-opintojen ohjaaja. Esityksessä tulee aina ottaa huomioon hallintolain esteellisyysperusteet (Hallintolaki 434/2003, § 27, 28). 

Molempien tarkastajien tulee olla LUT-yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajaksi määrätyllä tulee olla tohtorin tutkinto. Tarkastajien on neljän viikon kuluessa annettava tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto tutkimuksesta. Lausunto voi olla tarkastajien yhteinen.   

Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta tarkastajien lausuntojen perusteella. Lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty.  

64 § Promootio 

Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tutkinnon tunnuksiksi promootiossa antaa yliopiston vakiintuneen käytännön mukaiset arvomerkit: tekniikan tohtorille tohtorin hattu sekä kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorille tohtorin hattu ja miekka. 

Yliopisto voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit henkilölle, joka tieteellisellä toiminnallaan tai tieteiden tai muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. 

65 § Koulutusohjelman johtajan tehtävät 

Koulutusohjelman johtajan tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut LUT-yliopiston työntekijä. Koulutusohjelmista vastaavista henkilöistä päättää rehtori tai hänen nimeämänsä henkilö. 

Koulutusohjelman johtaja

• johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa yhteistyössä koulutusohjelmansa kandidaatti- ja maisteriohjelmien johtajien kanssa tuloksellisesti yliopiston strategian mukaisesti
• päättää opiskelijoiden valitsemisesta suuntautumisvaihtoehtoihin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt
• päättää kandidaatin tutkinnosta jatkavien opiskelijoiden valitsemisesta maisteriohjelmiin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt  
• päättää opintojen hyväksiluvusta
• määrittelee hyväksi luettavaksi kelpaavan virkaruotsin alan
• hyväksyy opiskelijan opetussuunnitelmasta poikkeavan HOPSin
• voi antaa työharjoitteluun ja sen tarkastamiseen liittyviä ohjeita
• päättää opinnäytetyön ensimmäisen tarkastajan, jos ensimmäiseksi tarkastajaksi ehdotettu   ei ole opiskelijan omasta koulutusohjelmasta
• hyväksyy sellaiset muutokset opetussuunnitelmissa, joista tiedekuntaneuvosto ei päätä
• määrää opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt toisen henkilön toimittamaan kuulustelut ja arvostelemaan suoritukset
• seuraa opiskelun eettisten pelisääntöjen noudattamista ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa. Ohjeistaa ja päättää opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa vilppiepäilyiden käsittelyn käynnistämisestä koulutusohjelman tuottamilla opintojaksoilla. Opettaja voi kuitenkin aina käynnistää vilppiepäilytutkinnan, jos hän sen katsoo aiheelliseksi.
• määrittelee lukuvuosittain avoimessa yliopistossa tarjottavat opinnot ja niiden kiintiöt
• voi delegoida tehtäviään, mutta hallintopäätöksiä ei voida delegoida. 

66 § Tohtoriohjelman johtajan tehtävät 

Tohtoriohjelman johtajan tulee olla LUT-yliopiston palveluksessa oleva professori. Hänellä tulee olla myös nimetty varahenkilö. 

Tohtoriohjelman johtaja

• johtaa ja kehittää tohtoriohjelman toimintaa tuloksellisesti LUT-yliopiston strategian mukaisesti
• vastaa yliopiston tohtorikoulun johtoryhmän tekemien linjausten toteutumisesta tohtoriohjelmassa
• huolehtii tohtoriohjelman laadunvalvonnasta ja tohtorikoulutusprosessin toimivuudesta (koulutustarjonta, ohjaus)
• antaa lausunnon tieteelliseen jatkokoulutukseen hakevan anomuksesta, päättää mahdollisista täydentävistä opinnoista, vahvistaa jatko-opintosuunnitelman sekä määrää ohjaajat, mikäli jatko-opiskeluoikeus myönnetään
• päättää ohjaajan vaihdoksesta, lisäyksestä tai poistosta
• päättää oikeudesta julkaista väitöskirja tai lisensiaatintutkimus muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä
• voi delegoida tehtäviään. 

67 § Opiskelijapalaute ja opetusta koskevat huomautukset 

Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan yliopiston opetuksen ja muiden toimintojen kehittämiseen mm. antamalla palautetta yliopiston laatujärjestelmään kuuluvien palautemenettelyiden kautta. Palautetta kootaan opintojaksokohtaisesti sekä tietyissä opintojen vaiheissa; opintojen alussa, kandidaatiksi, maisteriksi/diplomi-insinööriksi sekä lisensiaatiksi tai tohtoriksi valmistumisen yhteydessä. Opiskelijoilta kootaan lisäksi palautetta myös opintojen aikana. 

Opiskelija voi antaa palautetta opetuksesta vapaamuotoisesti esimerkiksi tutkinto-ohjelman tai koulutusohjelman johtajalle, opintopalveluhenkilöstölle, vararehtorille tai provostille. Jatko-opintojen ollessa kyseessä palautetta voi antaa esimerkiksi tohtoriohjelman johtajalle, LUT-tohtorikoululle, vararehtorille tai provostille. 

Opintojaksojen opetukseen, saamaansa ohjaukseen, opetusjärjestelyihin tai muuhun yliopiston opetustoimeen liittyvään asiaan tyytymätön opiskelija/opiskelijaryhmä voi tehdä yliopistolle vapaamuotoisen, kirjallisen huomautuksen. Huomautus annetaan eLUTissa olevan palaute- ja aloitekanavan kautta. Palaute käsitellään palautekanavan käytäntöjen mukaisesti.  

68 § Opiskeluvilppi ja opiskelijan kurinpito 

Opiskelijoilta edellytetään yliopisto-opiskelun eettisten toimintaperiaatteiden tuntemista ja niiden noudattamista. Eettisesti ongelmallisissa tilanteissa opiskelijoita autetaan ja ohjataan toimimaan oikein. Kaikki epäilykset opiskeluvilpistä tutkitaan ja todennetusta opiskeluvilpistä rangaistaan.  

Yliopistolain (558/2009 45 §:n, muutettu 12.8.2011/954) mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 

• häiritsee opetusta,
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti,
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä,
• kieltäytyy yliopistolain 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai
• on yliopistolain 43 d §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. 

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. 

Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. 

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat edellä 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata. 

Samalla, kun opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. 

Vilpilliseksi menettelyksi katsotaan sekä vilpin tekeminen että vilppiin avustaminen. 

Koulutuksesta vastaava vararehtori on antanut yliopiston yhteiset menettelyohjeet opiskelun vilppitapausten varalle. 

69 § Vilppi tentissä 

Tentti on aina lähtökohtaisesti yksilösuoritus, ellei toisin ole erikseen ohjeistettu. 

Tentinvalvojan on poistettava vilpistä epäilty opiskelija välittömästi tenttitilaisuudesta ja suoritus hylätään. Tentinvalvojan toiminta vilppiepäilytapauksissa on ohjeistettu tentinvalvojan ohjeessa. 

Jos vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden päätyttyä (esim. sähköinen tentti), tulee arvostelun suorittavan opettajan hylätä opintosuoritus. Vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan yliopiston yhteisten menettelyohjeiden mukaisesti.  

70 § Vilppi opinnäytetyössä 

Jos hyväksymismenettelyyn jätetty opinnäytetyö sisältää vilppiä esim. plagioitua tekstiä, tulee työ hylätä tai esittää väitöskirjasta, lisensiaatintutkimuksesta, diplomityöstä tai pro gradu tutkielmasta arvosanaa hylätty.  

Vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan yliopiston yhteisten menettelyohjeiden mukaisesti.  

Kurinpitorangaistuksen osalta sovelletaan, mitä 68 §:ssä on määrätty 

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2025.