EULiST-allianssi (European Universities Linking Society and Technology) perustettiin tukemaan pitkän tähtäimen yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja yhteiskunnan palvelemisessa. EULiST on yksi viidestäkymmenestä Eurooppalaiset yliopistot -verkostosta (European Universities Initiative), ja sen perustaminen aloitettiin noin kolme vuotta sitten. Verkoston lopulliset kumppaniyliopistot valikoituivat vuosi sitten.

Tänä syksynä LUT-yliopisto ja yhdeksän muuta EULiST-yliopistoa aloittavat yhteistyön uuden eurooppalaisen yliopiston perustamiseksi. Projektille myönnettiin 18 miljoonan euron rahoitus neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen yhteistyön kehittämistä on tarkoitus jatkaa. 

EULiST-verkosto koostuu kymmenestä eurooppalaisesta yliopistosta. Rahoituksen myötä EULiST-yliopistot ovat LUT-yliopiston strategisia kumppaneita.

• LUT University, Suomi
• Jönköping University, Ruotsi
• Leibniz University Hannover, Saksa
• Vienna University of Technology, Itävalta
• National Technical University of Athens, Kreikka
• Slovak University of Technology in Bratislava, Slovakia
• Brno University of Technology, Tsekki
• Rey Juan Carlos University, Espanja
• University of L’Aquila, Italia
• Institut Mines-Télécom, IMT, Ranska

Uusi eurooppalainen yliopisto auttaa LUTia menestymään tulevaisuudessa. Tiivis yhteistyö lisää kaikkien EULiST-yliopistojen vetovoimaa. Kymmenen yliopiston on helpompaa houkutella uusia opiskelijoita ja tarjota mielenkiintoisia urapolkuja kuin yhden yliopiston.

“Yhteinen eurooppalainen yliopisto voi toimia ikään kuin sisäänheittotuotteena – kun opiskelee tai tekee yhteistyötä yhden yliopiston kanssa, saa samalla yhdeksän muun yliopiston tarjonnan ja verkostot hyödykseen”, Jari Hämäläinen kertoo.

“Yhteisen yliopiston myötä kuulumme Euroopassa parhaan kymmenen prosentin joukkoon, ikään kuin parhaaseen A-ryhmään. Se parantaa pitkällä aikavälillä niin LUTin samaa näkyvyyttä, mainetta kuin sijoituksia yliopistovertailuissa.”

EU:n näkökulmasta EULiST on jo virallisesti eurooppalainen yliopisto. Varsinainen yliopiston perustamisprojekti alkaa aikaisintaan 1.11.2023 ja viimeistään 1.1.2024. Yhteistä toimintaa kehitetään neljän vuoden ajan, minkä jälkeen tarkoituksena on hakea uutta EU-rahoitusta ja jatkaa kehittämistyötä. 

Tulevaisuudessa eurooppalainen yliopisto voisi toimia kuten kansainvälinen yritys, jos kunkin yliopiston paikallinen lainsäädäntö sen vain sallii.

“Haaveena on, että 10–20 vuoden kuluttua meillä on monikansallinen yliopisto, joka on rekisteröitynä esimerkiksi Belgiaan mutta jolla on toimipisteet 10 eri maassa. Toistaiseksi EULiST-yliopistojen tarkoituksena ei ole kuitenkaan yhdistyä yhdeksi organisaatioksi. Ja jos yhdistyminen tapahtuisi, yhteisen yliopiston nimi ei välttämättä olisi EULiST.”

EULiST-yliopiston perustamisprojekti koostuu viidestä työpaketista (”work packages”) ja yhteensä 25 tehtävästä (”tasks”). Niissä suunnitellaan esimerkiksi yhteistä tarjontaa opiskelijoille, urapolkuja tutkijoille, virtuaalista kampusta ja kestävän kehityksen toimintaa. 

“Luttilaisilla on mahdollisuus osallistua kaikkiin työpaketteihin ja tehtäviin. Tarkoituksena on, että LUTilta on projektissa mukana kolmisenkymmentä henkilöä. Kun kaikkien yliopistojen osallistujat lasketaan yhteen, projektiin osallistuu kolmisensataa henkilöä.”

EULiST-projektin koordinointiin on nimetty projektipäällikkö ja tehtäviin vastuuhenkilöitä, jotka voivat kirjata työaikaa projektille. Lista EULiST-tehtäviin nimetyistä henkilöitä päivitetään intraan myöhemmin. Korkeakoulupalvelut luovat yliopistojen yhteiselle toiminnalle hallinnolliset edellytykset. Tiedekunnilla ei ole projektissa vetovastuuta, mutta ne osallistuvat työpaketteihin jäseninä. 

“Aluksi se tarkoittaa sitä, että kymmenen yliopiston järjestelmiä ja toimintatapoja sovitetaan yhteen. Yhteistoimintaa tiivistetään ja uutta, yhteistä tarjontaa suunnitellaan”, Hämäläinen sanoo. 

Lähivuosina EULiST-yliopistojen opiskelijat voivat suorittaa toisessa yliopistossa jopa sivuainekokonaisuuksia. Kaksoistutkinnot tehdään edelleen nykyiseen tapaan kahden yliopiston välillä. Myös opiskelijavaihdot ja rahoitushaut jatkuvat entiseen tapaan. 

“Yhteinen yliopisto tarkoittaa strategista kumppanuutta. Yhteistyöhön sitoutuminen ja verkostot eivät ole enää vain henkilö- vaan organisaatiokohtaisia: ne pysyvät, vaikka henkilöt vaihtuvat. Aiemmin esimerkiksi tietyn professorin verkostot on voitu menettää, kun hän on vaihtanut työpaikkaa.”

Opiskelijalle eurooppalainen yliopisto tarjoaa Hämäläisen mukaan mahdollisuuden poimia parhaat palat kymmenen eri yliopiston tarjonnasta ja virtuaalisen yhteiskampuksen. 

Tutkijoille yliopisto tuo entistä parempia mahdollisuuksia verkostojen luomiseen ja rahoituksen hakemiseen. Yhteinen eurooppalainen yliopisto voi esimerkiksi järjestää tiettyyn rahoitushakuun liittyviä työpajoja, jotka toimivat tutkijoille kohtaamispaikkoina.

Myös henkilökunta- ja opettajavaihdot EULiST-yliopistoihin ovat hyvä tapa tutustua kumppaniyliopistojen toimintaan. Tarkoituksena on oppia yhä enemmän toisilta yliopistoilta: aiheet voivat vaihdella opintopalveluista tutkimuspalveluihin ja edelleen vaikkapa laatu- ja vastuullisuusasioihin.

Vapaus valita tutkimukseen sopivat kumppanit ja hakea rahoitusta myös muiden kuin EULiST-kumppaneiden kanssa säilyvät jatkossakin.

“Edelleen tärkeintä on tehdä hyvää tutkimusta ja opetusta – tehtiin se sitten EULiST-verkoston avulla tai muita väyliä pitkin. Emme halua rajoittaa nykyistä toimintaa, vaan tarjota lisää hyviä mahdollisuuksia”, Hämäläinen painottaa. 

Rehtori, vararehtorit ja dekaanit luovat kuitenkin jatkossa suhteita etenkin EULiST-yliopistojen ja muiden tarkkaan valittujen kumppaniyliopistojen kanssa. 

“Johto haluaa sitoutua pitkäjänteiseen yhteistyöhön tiettyjen kumppaneiden kanssa. Tavoittelemme aiempaa suurempaa vaikuttavuutta, joten niukkoja resursseja on keskitettävä.”

Tavoitteena on parantaa Euroopan ja eurooppalaisten yliopistojen kilpailukykyä. EU haluaa vahvistaa alueellaan olevia yliopistoja, jotta ne houkuttelisivat tulevaisuudessakin uusia opiskelijoita ja sitouttaisivat tutkijat toimimaan Euroopassa. Brexitin myötä brittiläiset huippuyliopistot, kuten Oxford ja Cambridge, eivät enää kuulu EU-yliopistojen joukkoon.

“Eurooppalaiset huippututkijat lähtevät yhä useammin töihin amerikkalaisiin yliopistoihin ja myös jäävät sinne. Euroopan Komissio pyrkii tiivistämään eurooppalaisten yliopistojen pirstaloitunutta kenttää, luomaan yliopistojen välille vahvoja verkostoja ja rahoittamaan niitä kilpailukyvyn kasvattamiseksi”, Hämäläinen kertoo.

“Yliopistojen kovimmassa ranking-kärjessä on lähinnä amerikkalaisia, brittiläisiä ja muutamia aasialaisia yliopistoja. Eurooppalaiset yliopistot ovat monentasoisia, mutta globaaliin kärkeen ei yksikään EU-alueen yliopisto tällä hetkellä yllä”, Hämäläinen kertoo.  

Vain yksi eurooppalainen yliopisto, saksalainen LMU Munich, sijoittui viimeisimmässä THE Rankingin yliopistovertailussa maailman 30 parhaan yliopiston joukkoon. Parhaiten pärjänneet suomalaiset yliopistot, kuten Helsingin yliopisto, ovat juuri ja juuri sadan parhaan joukossa.

Jos Euroopan kilpailukyvystä ei pidetä huolta, innovaatio-, kehitys- ja tutkimustoiminta siirtyvät Euroopan ulkopuolelle. Samalla koulutetut ihmiset hakeutuvat muualle. 

“Yhden kauhuskenaarion mukaan Eurooppa on tulevaisuudessa pelkkä turistipaikka ja vanhan mantereen museo, jossa vain ihastellaan nähtävyyksiä.”

Hämäläisen mukaan Euroopan kilpailukykyä parantamalla puolustetaan myös eurooppalaisia arvoja, kuten sananvapautta, demokratiaa ja tasa-arvoa. 

EULiST on yksi viidestäkymmenestä Eurooppalaiset yliopistot -verkostosta (European Universities Initiative). Euroopan Komissio järjestää vielä yhden hakukierroksen, jossa uutta yliopistoa perustamaan valittaneen 10 uutta allianssia. Näin ollen Eurooppaan syntyy lähitulevaisuudessa kaikenkaikkiaan 60 uutta eurooppalaista yliopistoa.

Yhteensä Euroopassa on tuhansia yliopistoja ja korkeakouluja, joista noin 10 prosenttia kuuluu johonkin verkostoon. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot ja seitsemän suomalaista ammattikorkeakoulua kuuluvat johonkin eurooppalaiseen verkostoon.