Kela Uutiskirjeet
Uutiskirje 15.12.2026
Vuosi 2025:
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivä on 15.11. Maksun voit maksaa kätevästi OmaKe-lassa vaikka heti.
Jos olet läsnä olevaksi ilmoittautunut korkeakouluopiskelija, sinun täytyy maksaa terveydenhoitomaksu viimeistään 15.11. Maksu on 35,60 euroa lukukaudelta, ja sillä mahdollistetaan YTHS:n kattavat opiskelija-terveydenhuollon palvelut. Maksu kannattaa maksaa jo ennen eräpäivää, sillä jos et maksa terveydenhoi-tomaksua eräpäivään mennessä, siihen lisätään kiinteä viivästymismaksu.
Maksun voit maksaa OmaKelan etusivulta kohdasta Oikopolut > Korkeakouluopiskelijan terveydenhoi-tomaksu.
Etkö ole varma, oletko maksanut jo maksun?
Voit katsoa maksamiesi terveydenhoitomaksujen maksutietoja OmaKelassa. Valitse Oikopolut ja sitten Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu ja lopuksi Maksut.
Opintojen edistymisen selvityspyynnöt – opiskelijan kannattaa vastata viimeistään 25.10.
Kela on lähettänyt selvityspyynnön noin 15 200 korkeakouluopiskelijalle, joiden opinnot eivät ole edisty-neet riittävästi lukuvuonna 2024–2025. Selvityspyyntöön vastaamatta jättäminen voi johtaa opintotuen ja asumislisän lakkauttamiseen. Korkeakouluopiskelijoiden viimeistään 25.10.2025. Vastauksen voi lähettää OmaKelan kautta.
Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei voida hyväksyä, Kela lakkauttaa opiskelijan opintotuen ja asumislisän 1.1.2026 alkaen. Reinikainen muistuttaa, että opiskelijoiden asumisen tuet muuttuivat elokuussa 2025, joten nykyään opintojen edistyminen vaikuttaa myös opiskelijan asumisen tukeen.
– Tänä vuonna selvityspyyntöön vastaaminen on entistäkin tärkeämpää, sillä vastaamatta jättäminen tai hyväksyttävien syiden puuttuminen voi johtaa opintotuen ja asumislisän lakkauttamiseen. Opiskelijan kannattaa siis vastata selvityspyyntöön mahdollisimman pian, jotta vastaus ei unohdu ja opiskelija ei menetä tukiaan ensi vuoden alussa.
Jos opintotuki ja asumislisä joudutaan lakkauttamaan, tukea voi kuitenkin hakea uudelleen, kun opinnot ovat edistyneet riittävästi.
Lisätietoja:
Kela seuraa vuosittain, etenevätkö toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat opinnoissaan riittävästi. Opiskelijan täytyy edetä opinnoissaan riittävästi, jotta Kela voi maksaa opintotukea ja asumislisää.
Kela on lähettänyt selvityspyynnön noin 6 000 toisen asteen opiskelijalle ja noin 15 200 korkeakouluopiskelijalle, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi lukuvuonna 2024–2025. Viime lukuvuonna opintotuen saajia oli yhteensä noin 284 000 eli vain noin 7,5 prosenttia opiskelijoista saa selvityspyynnön.
– On ymmärrettävää, että opinnot eivät aina suju ja etene suunnitellulla tahdilla. Jos opiskelija saa selvityspyynnön, siihen kannattaa vastata ja vastauksessa kertoa syistä, jotka ovat vaikuttaneet opintojen hidastumiseen, kertoo Kelan opintotukiryhmän juristi Linda Reinikainen.
Reinikaisen mukaan opiskelijat edistyvät opinnoissaan pääsääntöisesti hyvin. Opinnot ovat edistyneet riittävästi, jos korkeakouluopiskelija on suorittanut keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja lisäksi lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Toisen asteen osalta riittävä opintojen edistymisen raja on 20 opinto- tai osaamispistettä lukuvuodessa.
Jos opiskelija on saanut selvityspyynnön, hänen kannattaa tarkistaa ensin, ovatko kaikki opintosuoritukset kirjattuna opintorekisteriin. Jos opintorekisteristä puuttuu tietoja, opiskelijan kannattaa pyytää oppilaitosta merkitsemään puuttuva suoritus rekisteriin ja kertoa siitä vastauksessaan Kelalle.
Puuttuvien opintosuoritusten lisäksi opinnot ovat voineet hidastua myös muista hyväksyttävistä syistä. Tällaisia hyväksyttäviä syitä voivat olla esimerkiksi oma tai läheisen henkilön sairaus, muu vaikea elämäntilanne tai erityisen laajan opintokokonaisuuden tekeminen. Tällaisessa tapauksessa opiskelijan kannattaa kertoa tilanteestaan vastauksessaan.
Selvityspyyntöön vastaamatta jättäminen voi johtaa opintotuen ja asumislisän lakkauttamiseen
Toisen asteen opiskelijoiden pitää vastata selvityspyyntöön viimeistään 3.10.2025 ja korkeakouluopiskelijoiden viimeistään 25.10.2025. Vastauksen voi lähettää OmaKelan kautta.
Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei voida hyväksyä, Kela lakkauttaa opiskelijan opintotuen ja asumislisän 1.1.2026 alkaen. Reinikainen muistuttaa, että opiskelijoiden asumisen tuet muuttuivat elokuussa 2025, joten nykyään opintojen edistyminen vaikuttaa myös opiskelijan asumisen tukeen.
– Tänä vuonna selvityspyyntöön vastaaminen on entistäkin tärkeämpää, sillä vastaamatta jättäminen tai hyväksyttävien syiden puuttuminen voi johtaa opintotuen ja asumislisän lakkauttamiseen. Opiskelijan kannattaa siis vastata selvityspyyntöön mahdollisimman pian, jotta vastaus ei unohdu ja opiskelija ei menetä tukiaan ensi vuoden alussa.
Jos opintotuki ja asumislisä joudutaan lakkauttamaan, tukea voi kuitenkin hakea uudelleen, kun opinnot ovat edistyneet riittävästi.
Lisätietoja: Opintojen edistyminen korkeakoulussa
Kelaan saapui kesän aikana paljon asumislisähakemuksia opiskelijoiden asumisen tuen muutoksen takia. Opiskelijat saavat nyt tukensa tavoiteajan puitteissa.
Opintotuen ja asumislisän hakemusten käsittelyajat olivat kesällä Kelassa tavanomaista pidemmät. Pidentyneiden käsittelyaikojen vuoksi osa opiskelijoista ei saanut elokuulle tai syyskuulle hakemaansa opintotukea tai asumislisää ajoissa.
Ruuhka on nyt purettu ja opiskelijat saavat päätöksensä tavoiteajassa.
Kela pahoittelee, että kaikki opiskelijat eivät saaneet ruuhkan aikana tukeaan ajoissa. Kelan Opintoetuuksien ratkaisukeskuksen päällikön Marianne Schauman-Lindbergin mukaan opiskelijat ovat toimineet asumisen tuen muutoksessa mallikkaasti ja osanneet hakea tukea oikein.
– Kiitämme opiskelijoita kärsivällisyydestä poikkeuksellisessa tilanteessa.
Kela on asettanut opintotuen hakemusten käsittelylle 14 vuorokauden tavoiteajan. Korkeakouluopiskelijoiden hakemukset saadaan käsiteltyä nyt tässä ajassa. Toisen asteen opintotukihakemukset on saatu käsiteltyä tavoiteajassa jo elokuusta lähtien.
Opiskelija voi seurata oman hakemuksensa tilannetta OmaKelassa. Opintotuen ja asumislisän päätöksen näkee myös OmaKelasta.
Lisätietoja asiakkaille: Opintotuen asumislisä
Suurin osa korkeakouluopiskelijoista saattaa jäädä ilman asumisen tukea elokuussa. Opiskelijat voivat kuitenkin nostaa syyslukukauden opintolainaa asumiskustannuksia varten heti elokuun alussa. Myös kesäopintotuesta voi olla apua.
Opiskelijoiden asumisen tuet muuttuvat lukuvuoden 2025–2026 alussa. Suurin osa opiskelijoista saa jatkossa asumisen tukena asumislisää, jota täytyy hakea erikseen. Opiskelijat eivät voi saada yleistä asumistukea enää 31.7.2025 jälkeen, mikä tarkoittaa monille korkeakouluopiskelijoille sitä, että he jäävät elokuussa ilman asumisen tukea.
Jos opiskelija ei ole saanut kesätöitä tai hän ei ole pystynyt säästämään kesätyötulojaan, voi hän suorittaa kesäopintoja ja hakea sekä opintotukea että asumislisää elokuulle. Toinen vaihtoehto on nostaa opintolainaa, sillä tulevan lukuvuoden ensimmäisen opintolainaerän voi nostaa pankista jo elokuun alussa. Opintolainalla voi siis turvata asumisen kustannuksia jo elokuun ajalta, kertoo Kelan suunnittelija Sari Miettunen.
Opiskelija voi itse päättää, nostaako hän opintolainaa ja minkä verran hän sitä nostaa. Koko lukukauden lainaa ei siis tarvitse nostaa kerralla, vaan opiskelija voi nostaa lainaa itselleen sopivan määrän, esimerkiksi elokuun asumiskustannusten verran. Opintolainaa voi nostaa, vaikka ei saisi muuta opintotukea elokuussa.
Opiskelija voi tarkistaa opintolainan enimmäismäärät, nostoerät sekä niiden ensimmäiset ja viimeiset nostopäivät OmaKelassa. Tiedot näkyvät myös opintotukipäätöksessä.
Kela takaa opintolainan lukuvuodeksi kerrallaan
Kela on tehnyt lainatakauspäätökset tulevalle lukuvuodelle, ja päätökset on lähetetty yli 113 000:lle opintojaan jatkavalle opiskelijalle. Jos opiskelijalla on jo jokin opintotukiasia käsiteltävänä Kelassa, saa hän käsittelyn yhteydessä päätöksen myös lainatakauksesta. Jos opiskelija on valinnut paperittoman asioinnin, on lainatakauspäätös nähtävissä OmaKelassa.
– Opiskelijan täytyy sopia opintolainan nostamisesta ja takaisinmaksun aikataulusta pankin kanssa. Koska Kela takaa opintolainan, opiskelija ei tarvitse lainalle muuta vakuutta, muistuttaa Miettunen.
Opintolainan takaisinmaksu alkaa yleensä 0,5–1,5 vuoden päästä siitä, kun opintotuki on päättynyt. Opiskelun aikana korot lisätään lainan pääomaan eli opintolainan määrä kasvaa korkojen verran. Kun opintotuki on päättynyt, korot lisätään lainan pääomaan vielä yhden lukukauden ajan. Sen jälkeen opiskelija maksaa korot itse.
Jos opiskelijalla on lukuvuoden 2024–2025 opintolainaa nostamatta, hän voi nostaa sitä vielä heinäkuussa.
Lisätietoja: https://www.kela.fi/korkeakoulussa
Opiskelijoiden asumisen tuki muuttuu elokuussa 2025
Opiskelijan asumisen tuet muuttuvat elokuussa, kun suurin osa opiskelijoista voi saada opintotuen asumislisää syyslukukauden 2025 alusta alkaen. Kokosimme tähän artikkeliin asiat, jotka opiskelijan on hyvä tietää asumisen tukien muutoksista.
Webinaaritallenne asumisen tuen muutoksista
Järjestimme maanantaina 14.4. webinaarin yhteistyökumppaneillemme opiskelijoiden asumisen tuen muutoksista. Webinaarin tallenne on katsottavissa täällä.
Opiskelijan kesä, työt ja tulot
Kesä tuo mukanaan töitä ja tuloja – muistilista opiskelijoille on nyt saatavilla verkkosivuillamme. Tutustu kesän muistilistaan.
Korkoavustuksen hakeminen
On aika muistuttaa alumneja korkoavustuksesta. Hakemuksen määräajat:
- To 5.6.2025, jos avustus maksetaan suoraan pankille
- Su 31.8.2025, jos avustus maksetaan asiakkaalle
Opintotuen tuloraja ylittyi noin 35 000 opiskelijalla vuonna 2024. Jos tuloraja on ylittynyt, opiskelijalla on huhtikuun loppuun saakka aikaa palauttaa viime vuoden opintotukea ja välttyä takaisinperinnältä sekä 7,5 %:n korotukselta.
Arviolta 35 000 opiskelijan opintotuen tulorajat ylittyivät vuonna 2024. Jos tuloraja ylittyi, opiskelija voi nyt palauttaa oma-aloitteisesti viime vuoden liikaa maksetun opintotuen. Viimeinen päivä palauttaa opintotukea vuodelta 2024 on keskiviikkona 30.4.2025. Korkeakouluopiskelijat saavat oma-aloitteisesti palauttamansa opintotukikuukaudet myös takaisin käyttöönsä.
– Opintotuen vapaaehtoisia palautuksia kertyi vuosi sitten yli 22 000 opiskelijalta yhteensä 17,7 miljoonaa euroa. Arvioimme, että palautuksia tulee tänä vuonna yhtä paljon, koska tulorajat ovat samat kuin vuosi sitten, sanoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.
Jos opiskelijan tulot ylittävät vuositulorajan eikä opiskelija palauta tukiaan huhtikuun 2025 aikana, Kela perii liikaa maksetun tuen takaisin helmikuussa 2026. Silloin takaisin maksettavaan määrään lisätään 7,5 %:n korotus ja opiskelija menettää takaisinperityn opintotukikuukauden.
Opiskelija voi tarkistaa oman vuositulorajansa OmaKelasta(ulkoinen sivusto, linkki avautuu uuteen välilehteen) tai Kelan verkkosivuilta(ulkoinen sivusto, linkki avautuu uuteen välilehteen).
Opintotuen palauttaminen on helppoa ja nopeaa
Kela saa Verohallinnolta tiedot esitäytettyjen veroilmoitusten mukaisista tuloista. Opiskelijat saavat huhtikuun alussa tekstiviestin tai sähköpostin, jos vuosituloraja ylittyy verotuksen ennakkotietojen mukaan. Viesti lähetetään niille opintotukea saaneille opiskelijoille, jotka ovat antaneet Kelalle luvan viestien lähettämiseen. Luvan voi antaa OmaKelassa.
Opiskelijat saavat näiden ennakkotietojen perusteella yhteenvedon OmaKelaan. Opiskelija voi tarkistaa yhteenvedosta omat tulonsa vuodelta 2024 ja palauttaa opintotukea samassa yhteydessä.
OmaKela ohjaa käyttäjää ja kertoo, minkä kuukausien tuet opiskelija voi palauttaa ja miten palautus korottaisi vuositulorajaa. Palautuksen voi maksaa verkkopankissa heti tai viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Tänä vuonna opiskelijat palauttavat viimeistä kertaa pelkkää opintorahaa
Vuositulorajat ja tuen vapaaehtoinen palauttaminen eivät koske yleistä asumistukea. Opiskelijoiden asumisen tukiin on kuitenkin tulossa muutoksia 1.8.2025 alkaen(ulkoinen sivusto, linkki avautuu uuteen välilehteen), joten tulevaisuudessa kun opiskelija palauttaa opintotukea, palauttaa hän myös asumislisää.
– Ensi vuonna opiskelijan täytyy olla erityisen tarkkana, kun hän tarkistaa tulonsa ja vuositulorajansa, Lahtinen summaa.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivä lähestyy
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivä on 15.3.
Tuet + tulot = näin viestimme tukien ja tulojen yhdistämisestä
Tänään alkoi kampanja, jossa viestimme opiskelijoille tukien ja tulojen yhdistämisestä. Kampanjan sisältöön voi tutustua täällä.
Tilaa uusi Nuorten ja opiskelijoiden Kela -uutiskirje
Olemme aloittaneet uuden Nuorten ja opiskelijoiden Kela -uutiskirjeen, jossa käsitellään nuorten ja opiskelijoiden ajankohtaisia Kela-asioita. Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja sen voi tilata osoitteesta kela.fi/uutiskirjeet.
Kelan selkokieliset verkkosivut tarjoavat helposti ymmärrettävää tietoa Kelan etuuksista. Palautekyselyssä voit kertoa mielipiteesi selkosivuista ja auttaa meitä kehittämään sivustoa.
Suomessa on arviolta 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä, koska yleiskieli on heille liian vaikeaa. Kelalla on heitä varten selkokieliset verkkosivut suomeksi ja ruotsiksi. Sivut on perustettu vuonna 2019.
Selkosivuilla Kelan tuista kerrotaan keskeisimmät asiat helpolla suomen ja ruotsin kielellä. Usein tiiviit perustiedot riittävät asiakkaalle oman asian alulle saattamiseen. Tarvittaessa lisätietoa saa asiakaspalvelusta tai yleiskielisiltä sivuilta. Kela julkaisee sivuston sisällön joka vuosi myös painettuina esitteinä. Kela toivoo, että selkokieltä tarvitsevat asiakkaat löytävät selkokieliset materiaalit.
Selkosuomenkielisillä sivuilla oli vuonna 2024 yhteensä 369 000 kävijää. Eniten kävijöitä oli sivuilla, joilla kerrotaan työttömyystuista, eläkkeistä ja lapsiperheiden tuista. Selkoruotsinkielisillä sivuilla kävijöitä oli yhteensä 18 000. Luetuimmat sivut käsittelivät opiskelijan tukia, eläkkeitä ja lapsiperheiden tukia.
Kela kehittää sivustoa jatkuvasti. Sivujen visuaalinen ilme päivittyi vuoden alussa, kun etusivun valikkoon tuotiin uudet elämäntilannekohtaiset selkokuvat. Jatkossa tavoitteena on tuoda selkokuvia sivuston eri etuussisältöihin ja parantaa kuvien avulla sisältöjen ymmärrettävyyttä.
Nyt Kela on avannut selkosivuilla kyselyn, jolla se kerää palautetta sivustosta. Palautteen avulla Kela kehittää sivustoa entistä paremmaksi. Kysely on auki 12.–28.2.2025. Kysely on laadittu suomeksi ja ruotsiksi.
Tutustu selkokielisiin verkkosivuihin ja vastaa palautekyselyyn.
Lisätietoa asiakkaille
Kelan selkokielisiä esitteitä saa Kelan palvelupisteistä ja yhteistyökumppaneiden toimipisteistä. Esitteiden sähköiset versiot verkossa: www.kela.fi/esitteet-asiakkaille#selkokieliset-esitteet.
Noin 25 700 opintotuen saajan tulot ylittivät vuositulorajan vuonna 2023, ja Kela on lähettänyt heille päätösehdotuksen tuen takaisinperinnästä. Opintotuen vuositulorajoihin on tehty korotuksia viime vuosina, minkä ansiosta opintotukia on viime vuosina jouduttu perimään takaisin aiempaa vähemmän.
Noin 25 700 opiskelijaa on saanut Kelasta päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä, koska heidän tulonsa ylittivät opintotuen vuositulorajan vuonna 2023. Vuosituloraja määräytyy sen perusteella, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on saanut opintotukea. Vuonna 2023 vuosituloraja oli 18 720 euroa, jos opiskelija sai opintotukea 9 kuukaudelta.
Yhteensä opintotukea oltaisiin perimässä takaisin 26,3 miljoonaa euroa. Keskimäärin opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin Kelalle 1 023 euroa. Liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin korotettuna 7,5 prosentilla.
– Opintotuen vuositulorajoihin tehtiin kaikkiaan 50 prosentin tasokorotukset vuosille 2022 ja 2023. Niiden ansiosta takaisinperinnän päätösehdotusten määrä on pienentynyt 47 000:sta nyt toteutuvaan 25 000:een, kertoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen. Myös vuosien 2025 ja 2026 tulorajoille on tehty indeksikorotukset.
Takaisinperinnän päätösehdotuksen saaneen opiskelijan täytyy maksaa takaisin perittävä summa Kelalle viimeistään 15.4.2025. Tarvittaessa opiskelija voi hyvissä ajoin ennen takaisinmaksupäivää sopia Kelan kanssa maksujärjestelyistä. Opiskelija voi ehdottaa osamaksua tai velan kuittausta Kelan maksamasta tuesta. Tällöin Kela vähentää liikaa maksetun opintotuen opiskelijalle maksettavasta tuesta.
– Jos opiskelija on saanut Kelalta ehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä, hän voi tehdä takaisinmaksusuunnitelman kätevästi OmaKelassa. Eli suunnitelman tekemistä varten ei tarvitse erikseen soittaa Kelaan, vinkkaa Lahtinen.
Nyt tehty vuositulojen valvonta koskee vain opintotukea eli opintorahaa ja opintotuen asumislisää. Valvonta ei koske yleistä asumistukea.
Aloittaneiden tai valmistuneiden opiskelijoiden kannattaa pyytää päätösehdotuksen uudelleenkäsittelyä
Edellisinä vuosina noin 15 prosenttia takaisinperintäehdotuksen saaneista on ollut opintonsa aloittaneita, valmistuneita tai tukiaikansa loppuun käyttäneitä. Jos opiskelija on saanut tulonsa tai osan tuloistaan muuna kuin opiskeluaikana, on mahdollista, että takaisin maksettava määrä voi pienentyä tai opiskelija ei joudu maksamaan opintotukea takaisin lainkaan.
– Vuonna 2023 opintonsa aloittaneiden tai valmistuneiden opiskelijoiden ja tukiaikansa loppuun käyttäneiden kannattaa siis pyytää päätösehdotuksensa uudelleenkäsittelyä, Lahtinen summaa.
Jos opiskelija haluaa pyytää saamansa päätösehdotuksen uudelleenkäsittelyä, pyyntö on tehtävä viimeistään 13.3.2025. Päätösehdotuksessa on ohjeet siitä, miten uudelleenkäsittelyä voi pyytää.
Opiskelijan täytyy itse seurata vuositulojaan
Opiskelijan täytyy itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa eivät ylitä tulorajaa. Jos opiskelija huomaa, että vuositulot ovat ylittämässä tulorajan, hänen kannattaa perua tai palauttaa opintotukea vapaaehtoisesti jo ennen kuin Kela tekee vuositulojen valvonnan.
– Jos opiskelija tietää tulorajansa ylittyneen, hän voi palauttaa opintotukea oma-aloitteisesti ja välttää 7,5 prosentin korotuksen ja tukikuukausien menetyksen, Lahtinen kertoo.
Opintotuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa helposti OmaKelassa(ulkoinen sivusto, linkki avautuu uuteen välilehteen). Vuoden 2024 opintotuen vapaaehtoiset palautukset täytyy maksaa huhtikuun 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2024 vuositulojen valvonta tehdään vuoden 2026 alussa. Opintotuen tulovalvonta tehdään vasta sen jälkeen, kun valvottavan vuoden verotustiedot ovat valmistuneet ja Verohallinto on toimittanut ne Kelalle.
Tutkintoa suorittavien ja läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden täytyy maksaa terveydenhoitomaksu Kelalle. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on vuonna 2025 yhteensä 71,20 euroa eli 35,60 euroa lukukaudessa.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun määrä on vahvistettu vuodelle 2025. Maksu pienenee hieman ja on yhteensä 71,20 euroa eli 35,60 euroa lukukaudessa. Vuonna 2024 terveydenhoitomaksu oli 36,80 euroa lukukaudessa. Maksun voi maksaa OmaKelassa nyt.
Kevätlukukauden eräpäivä on 15.3., jos opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi viimeistään 31.1. Jos opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi 1.2. tai sen jälkeen, kevään maksun eräpäivä on vasta 31.7. Syyslukukauden eräpäivä on 15.11. Opiskelija voi maksaa nyt joko pelkän kevään maksun tai kerralla koko vuoden terveydenhoitomaksut.
Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse maksaa terveydenhoitomaksua, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti.
Maksu kannattaa maksaa ajoissa
Kela lähettää maksuvelvollisille opiskelijoille ennen eräpäivää kirjeen, jossa muistutetaan maksun maksamisesta ja annetaan ohjeet maksamiseen. Opiskelija ei saa kirjettä, jos hän on jo maksanut terveydenhoitomaksun.
Jos opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua ajoissa, Kela muistuttaa maksusta ja perii 5 euron kiinteän viivästymismaksun. Kelan perintäkeskuksen juristin Mari Jaakkolan mukaan yleisin syy, miksi maksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, on unohdus.
– On ymmärrettävää, että opiskelijalla on lukukauden alussa paljon hoidettavia asioita eikä terveydenhoitomaksun maksaminen ole ensimmäisenä mielessä. Opiskelijan kannattaa kuitenkin maksaa terveydenhoitomaksu heti vuoden alussa, jotta se ei pääse unohtumaan. Jos opiskelija tietää olevansa läsnä myös syyslukukaudella, voi maksun hoitaa koko vuoden osalta kerralla kuntoon, Jaakkola kertoo.
Terveydenhoitomaksu käytetään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittamiseen. Valtio rahoittaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta 77 %, ja terveydenhoitomaksuilla rahoitetaan loput 23 %. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa opiskeluterveydenhuollon palvelut Suomessa.
Lisätietoja asiakkaalle
Vuosi 2024
Vuonna 2025 Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin tulee monia muutoksia. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden alussa ja osa myöhemmin vuoden 2025 aikana. Paljon muutoksia tulee nuorten ja opiskelijoiden tukiin. Myös sairastamiseen liittyvät tuet muuttuvat.
Kelan maksamiin eläkkeisiin, vammaistukiin, toimeentulotukeen ja sotilasavustukseen tulee vuoden alussa 1,0 %:n indeksikorotus. Myös elatustukea korotetaan. Kansaneläkeindeksin jäädytyksen takia muihin etuuksiin ei tehdä korotusta. Indeksin jäädytys jatkuu vuoteen 2027 asti.
Tässä tiedotteessa käydään tarkemmin läpi ne sosiaaliturvan muutokset, joista eduskunta on tehnyt päätöksen syysistuntokaudella. Vuodelle 2025 on vireillä myös muita muutoksia, joiden käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Esimerkiksi Kela-korvauksiin suunnitellut muutokset odottavat vielä eduskunnan päätöstä.
Muutoksia opiskelijoiden tukiin
Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025 alkaen. Opiskelija voi saada asumislisää, jos hänellä on oikeus opintotukeen ja hän asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Oman tai puolison lapsen kanssa asuvat eivät siirry asumislisän saajiksi, vaan he voivat jatkossakin saada yleistä asumistukea.
Lue lisää opiskelijoiden tukien muutoksesta.
Koulumatkatukioikeus koskee 1.8.2025 alkaen vain niitä opiskelijoita, jotka ovat oikeutettuja toisen asteen maksuttomaan koulutukseen.
Lue lisää koulumatkatuen muutoksesta.
Opintorahaan ei tehdä indeksikorotusta ja sen määrä pysyy ennallaan. Esimerkiksi itsenäisesti asuvalla 18-vuotiaalla opiskelijalla opintorahan määrä on 279,38 e/kk.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivät ovat 15.3. ja 15.11. Maksun määrä pienenee hieman ja on jatkossa 71,20 euroa lukuvuodessa eli 35,60 euroa lukukautta kohden. Viivästymismaksu pysyy ennallaan 5,00 eurossa.
Nuorille maksettavien tukien alaikärajoihin muutos
Kelan kuntoutustuen, työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutusrahojen ja sairauspäivärahojen alaikärajat nousevat 16 vuodesta 18 vuoteen vuoden 2025 alussa. Oppivelvollisuutensa keskeyttäneillä 17-vuotiailla ei ole myöskään enää oikeutta työttömyystukeen.
Lisäksi vuoden 2027 alussa lapsen vammaistuen yläikäraja nousee 18 vuoteen ja samalla aikuisen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen alaikärajaksi tulee 18 vuotta. Muutokset eivät koske heitä, jotka jo saavat tukia jo muutoksen tullessa voimaan vaan tulevia tukien saajia.
Lue lisää ikärajojen muutoksista.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen, kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan muutoksia
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteisiin tulee muutoksia 1.1.2025. Jatkossa nuoren ammatillista kuntoutusta myönnetään aiempaa kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä. Jatkossa myös nuoren saamat muut palvelut ja hänen muut palvelutarpeensa otetaan huomioon, kun kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan.
Myös kuntoutusrahan myöntämisperusteisiin tulee muutoksia 1.1.2025. Nuotti-valmennukseen osallistuminen ei enää oikeuta kuntoutusrahaan.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta voidaan jatkossa maksaa kuntoutusrahaa lähtökohtaisesti enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden. Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään odotus- ja väliajalta vain, jos se on toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta tarpeellista.
Myös tulot vaikuttavat jatkossa nuoren kuntoutusrahan määrään. Jos nuoren palkka- tai yrittäjätulot ylittävät tulorajan (800 e/kk), ylimenevä osa vähennetään kuntoutusrahasta.
Elokuusta 2025 alkaen opintotukea ei enää voi saada, jos henkilö saa samalta ajalta Kelan kuntoutusrahaa. Muutos koskee heitä, joiden kuntoutus alkaa 1.8.2025 tai sen jälkeen.
Lue lisää nuorten kuntoutuksen muutoksista.
Työttömyysturvan muutoksia
Työttömyysturvaan tulee 1.1.2025 useita muutoksia. Muutokset koskevat työmarkkinatukea, liikkuvuusavustusta ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaa työttömyystukea.
Kelan maksaman osittaisen työmarkkinatuen vähimmäismäärä pienenee. Jatkossa osittainen työmarkkinatuki on aina vähintään 35 prosenttia täydestä työmarkkinatuesta. Nykyisin osittainen työmarkkinatuki on aina vähintään 50 prosenttia täydestä työmarkkinatuesta.
Vanhemman saama omaishoitajan hoitopalkkio ja perhehoidon palkkio eivät enää vähennä vanhempansa kanssa asuvan työttömän työmarkkinatukea 1.1.2025 alkaen.
Perhehoidon palkkion osalta muutos koskee vain niitä tilanteita, joissa vanhempi toimii perhehoitajana ilman ansaintatarkoitusta.
Työtä tai koulutusta varten haettavaa liikkuvuusavustusta ei voi enää saada korotettuna.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei enää makseta korotettua työttömyystukea.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrään ei tehdä korotuksia vuonna 2025. Niiden määrä on sama kuin nyt, eli 37,21 e/pv.
Lue lisää työttömyysturvan muutoksista.
Yleiseen asumistukeen muutoksia
Yleiseen asumistukeen tulee 1.1.2025 muutoksia, jotka pienentävät tuen määrää osalla asiakkaista tai lakkauttavat sen kokonaan. Jatkossa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan.
Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa siirretään kuntaryhmästä II kuntaryhmään III. Lähes kaikkien asumistuen saajien tuki pienenee näissä kaupungeissa.
Yleiseen asumistukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2025, joten tuen määräytymisperusteet säilyvät samalla tasolla kuin vuonna 2024.
Omistusasuntoja koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2025. Vuoden 2024 joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Myös muut muutokset tulevat voimaan 1.1.2025, mutta ne vaikuttavat yleisen asumistuen määrään vasta silloin, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran. Jos asumistukea hakee 1.1.2025 alkaen tai myöhemmin, muutokset vaikuttavat tuen määrään heti.
Lue lisää yleisen asumistuen muutoksista.
Toimeentulotukeen korotus, pienituloisille tukea keliakiakustannuksiin
Perustoimeentulotukea korotetaan 1.1.2025 kansaneläkeindeksin mukaisesti 1,0 %:lla. Tämä tarkoittaa, että yksinasuvan perusosa nousee 5,84 eurolla 593,55 euroon kuukaudessa.
Maaliskuusta 2025 alkaen keliakiasta aiheutuvia ravintomenoja voidaan huomioida perustoimeentulotuessa 38 e/kk. Summa on henkilökohtainen ja koskee jokaista keliakiaa sairastavaa perheenjäsentä, joka on täyttänyt 16 vuotta. Tuen saaminen edellyttää sitä, että keliakia on asianmukaisesti diagnosoitu.
Lue lisää toimeentulotuen muutoksista.
Perhe-etuuksiin ei juurikaan muutoksia
Lapsilisien määrät pysyvät ennallaan. Raskaus-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on vuonna 2025 sama kuin vuosina 2023 ja 2024 eli 31,99 e/pv. Myös lastenhoidon tukien euromäärät pysyvät ennallaan indeksijäädytyksen takia.
Elatustukea ja elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin mukaan 1,08 %. Täysimääräinen elatustuki on vuonna 2025 jokaisesta lapsesta 198,13 e/kk (aiemmin 196,02 e/kk).
Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat 1.1.2025. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1338,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 334,72 e/kk. Aiemmin määrät olivat 1 324,57 e/kk ja 331,15 e/kk.
Lue lisää elatustuen ja elatusavun muutoksista.
Korotuksia eläkkeisiin
Vuonna 2025 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 783,41 e/kk ja parisuhteessa elävälle 699,42 e/kk (aiemmin 775,70 e/kk ja 692,54 e/kk).
Takuueläkkeen täysi määrä on ensi vuonna 986,30 e/kk (aiemmin 976,59 e/kk).
Myös muihin eläkkeisiin tulee 1,0 %:n indeksikorotus. Vuonna 2025 lesken alkueläke on 387,11 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 121,25 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 71,23 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 26,18 e/kk.
Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2025 ansaita 986,30 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille päättyy
Kansaneläkkeiden maksaminen muihin EU- ja Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan päättyy 1.2.2025. Muutos voi vaikuttaa myös siihen, mikä maa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista, sekä asiakkaan oikeuteen saada eläkettä saavan hoitotukea. Lisäksi muutos voi vaikuttaa Suomessa asuvien, mutta aiemmin muissa EU- tai Eta-maissa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa asuneiden tai työskennelleiden asiakkaiden kansaneläkkeen määrään.
Lue lisää kansaneläkkeiden muutoksesta.
Eläkkeensaajan asumistukeen muutoksia
Tulot ja omaisuus pienentävät eläkkeensaajan asumistukea nykyistä enemmän 1.1.2025 alkaen.
Lisäksi jo aiemmin päätetty indeksijäädytys jatkuu, eli eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025.
Lue lisää eläkkeensaajan asumistuen muutoksista.
Korotuksia vammaisetuuksiin
Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2025 alkaen:
Alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- perusvammaistuki 109,97 e/kk (aiemmin 108,89 e/kk)
- korotettu vammaistuki 256,62 e/kk (aiemmin 254,10 e/kk)
- ylin vammaistuki 497,60 e/kk (aiemmin 492,71 e/kk)
Eläkettä saavan hoitotuki
- perushoitotuki 84,17 e/kk (aiemmin 83,34e/kk)
- korotettu hoitotuki 183,36 e/kk (aiemmin 181,56 e/kk)
- ylin hoitotuki 387,73 e/kk (aiemmin 383,92 e/kk)
- veteraanilisä 127,04 e/kk (aiemmin 125,79 e/kk)
Lääkekorvausten muutokset
Lääkekorvausten alkuomavastuu korotetaan 1.1.2025 nykyisestä 50 eurosta 70 euroon.
Lisäksi lääkekorvausten alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa indeksin mukaan vuosittain.
Lue lisää lääkekorvausten muutoksesta.
Lääkekorvausten vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto on ollut 626,94 vuonna 2024. Se suurenee 633,17 euroon vuonna 2025.
Vuosiomavastuu on asiakkaan itse maksamien korvattavien lääkkeiden kustannusten vuosittainen yläraja, jonka ylittymisen jälkeen asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin jokaisesta korvattavasta valmisteesta täytyy maksaa vain 2,50 euron omavastuu ostoa kohden. Lisäkorvauksella pyritään siihen, että lääkekustannukset eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi.
1.1.2025 alkaen kaikki biologiset lääkkeet insuliineja lukuun ottamatta tulevat lääkevaihdon piiriin. Lääkevaihto on käytäntö, jossa apteekki voi vaihtaa lääkkeen halvempaan vastaavaan valmisteeseen.
Syksyllä 2025 alkaa kokeilu, jonka tarkoituksena on kokeilla luoton tarjoamista lääkekorvausten vuosiomavastuun maksamiseen. Kokeilu on suunnattu niille pienituloisille asiakkaille, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto täyttyy yhdellä ostokerralla.
Lue lisää Kela-luoton kokeilusta.
Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan muutoksia
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaava muuttuu 1.1.2025.
Vuonna 2024 sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrä on laskettu seuraavilla periaatteilla: Päiväraha on ollut 70 prosenttia vuositulojen kolmassadasosasta, jos vuositulot ovat olleet enintään 35 769 euroa. Jos tulot ovat olleet suuremmat, rajan ylittävältä osalta on laskettu mukaan päivärahaan vain 20 prosenttia ylittävän tulon kolmassadasosasta. Vuonna 2025 vuositulon yläraja alennetaan nykyisestä 35 769 eurosta 28 241 euroon. Samalla tulorajan ylittävien tulojen korvaustaso laskee 20 prosentista 15 prosenttiin.
Muutokset pienentävät henkilö- ja työnantaja-asiakkaille maksettavien päivärahojen määrää silloin, kun vuositulot ovat suuremmat kuin 28 241 euroa.
Laskukaavan muutokset vaikuttavat myös osasairauspäivärahaan, koska sen määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä.
Lue lisää sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan muutoksesta.
Hallituksen esitys: Hedelmöityshoidot ja fysioterapia Kelan korvattaviksi
Hallitus on tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan yksityisessä terveydenhuollossa annettavista hedelmöityshoidoista saisi Kela-korvauksen 1.1.2025 alkaen. Korvausta voisi saada niistä tutkimuksista ja hoidoista, jotka on tehnyt tai määrännyt naistentautien tai synnytysten erikoislääkäri. Edellytyksenä olisi, että lapsettomuuden syynä on sairaus. Muita kuin sairauden tai muun terveydellisen syyn perusteella annettavia hedelmöityshoitoja ei korvattaisi.
Hallitus esittää myös, että fysioterapia palautettaisiin Kela-korvausten piiriin 1.4.2025 alkaen. Fysioterapeutin käynneistä saisi Kela-korvauksen ilman lääkärin lähetettä enintään 4 kertaa kalenterivuodessa.
Lisäksi hallitus esittää, että
- gynekologien vastaanottokäyntien korvauksia korotettaisiin.
- suuhygienistin käynneistä saisi Kela-korvauksen ilman hammaslääkärin lähetettä enintään 2 kertaa kalenterivuodessa.
- hammashoidosta ja mielenterveyspalveluista maksettavia Kela-korvauksia korotettaisiin.
Muutokset tulisivat voimaan 1.4.2025. Muutokset ovat vielä käsiteltävänä eduskunnassa.
Lue lisää Kela-korvauksiin esitetyistä muutoksista.
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille
Hallitus valmistelee valtakunnallisen valinnanvapauskokeilun käynnistämistä 65 vuotta täyttäneille. Kokeilussa yli 65-vuotiaat maksaisivat yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnistä summan, joka vastaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua. Summa olisi ensi vuonna noin 28 euroa. Kokeiluun sisältyvistä käynneistä ei perittäisi palvelu- tai toimistomaksuja. Kokeilu alkaisi 1.9.2025.
Omalääkärimallin kokeilu
Hallitus suunnittelee omalääkärimallin kokeilua, joka toteutettaisiin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Omalääkärimallin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää Kela-korvauksia. Kokeilu alkaisi aikaisintaan syksyllä 2025.
Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja ei muutu vuodenvaihteessa
Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 800,02 e/kk eli ansiotuloraja on sama kuin vuosina 2023 ja 2024. Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.
Lisätietoa asiakkaille
Kela seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä vuosittain. Tänä syksynä opintojen edistyminen tarkistettiin noin 265 000 opiskelijalta. Tarkistuksen perusteella opintotuki joudutaan lakkauttamaan noin 3 000 opiskelijalta.
Kela seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä vuosittain. Seurannassa Kela tarkastelee, täyttyvätkö opintotuen saamisen edellytykset eli suorittavatko opiskelijat riittävästi opintoja lukuvuoden aikana.
Tänä syksynä Kela tarkisti opintojen edistymisen noin 265 000 opiskelijalta. Tarkistuksen perusteella Kela lähetti selvityspyynnön noin 14 600 korkeakouluopiskelijalle ja noin 5 600:lle toisen asteen opiskelijalle.
Opintotuki joudutaan lakkauttamaan vain 1 %:lta niistä opiskelijoista, joilta edistyminen tarkistettiin tänä syksynä. Yhteensä tuki siis lakkautetaan noin 3 000 opiskelijalta. Näistä noin 2 000 on korkeakouluopiskelijoita ja noin 1 000 toisen asteen opiskelijoita.
Opintotuki lakkautetaan niiltä opiskelijoilta, joille ei ole kertynyt riittävästi opintosuorituksia ja jotka eivät ole esittäneet Kelalle hyväksyttävää syytä opintojensa hidastumiselle. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi sairaus tai muu vaikea elämäntilanne.
Osa selvityspyynnön saaneista opiskelijoista ei ole vastannut pyyntöön. Jos opintotuki lakkautetaan siksi, että opiskelija unohti vastata selvityspyyntöön, hän voi pyytää lakkautuspäätöksen oikaisua.
– Opintotuen lakkauttaminen ja takaisin periminen ovat viimeisiä keinoja, joilla opiskelijoita muistutellaan siitä, että opintojen pitää edistyä. Suurin osa opiskelijoista hoitaa opintonsa hienosti, ja vain pieneltä osalta opintotuki joudutaan lakkauttamaan, kun hyväksyttäviä syitä hidastumiselle ei ole, kertoo Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Anne Jääskeläinen.
Opintotuki lakkautetaan suurimmalla osalla lakkautuspäätöksen saaneista opiskelijoista tammikuusta 2025 alkaen. Jos lakkautusajankohta on jokin muu, opiskelija saa siitä tiedon lakkautuspäätöksessä.
Kela perii opintotukea takaisin edistymisen seurannassa vain harvoin. Opintotukea peritään takaisin esimerkiksi silloin, jos ilmenee, että opiskelijalla on ollut erityisen vähän opintosuorituksia eikä hänen tarkoituksensa ole ollut opiskella.
Opintotukea voi saada uudelleen lakkautuksen jälkeen
Jos opintotuki lakkautetaan opintojen hidastumisen vuoksi, opiskelija voi kuitenkin saada opintotukea myöhemmin uudelleen. Tukea voi saada uudelleen, kun opiskelija on suorittanut riittävästi opintoja. Lakkautuspäätöksessä kerrotaan tarkemmin, minkä verran opintoja täytyy suorittaa. Päätöksessä kerrotaan myös muista tuista, joita opiskelija voi hakea opintotuen tilalle.
Miten opintotuen lakkautuksen voi jatkossa ennaltaehkäistä?
Jos opiskelijalla on hyväksyttävä syy opintojen hidastumiselle, opintotuen lakkautukselta voi parhaiten välttyä vastaamalla Kelan lähettämään selvityspyyntöön. Jääskeläinen kannustaakin opiskelijoita ottamaan pienen hetken Kela-asioiden selvittelylle, vaikka omassa elämässä olisikin paljon asioita meneillään.
– Jos opiskelija saa selvityspyynnön, olisi tärkeää vastata siihen, jotta opintotukea ei lakkautettaisi. Korkeakouluopiskelijat voivat myös perua tai palauttaa opintotukea vapaaehtoisesti ennen kuin Kela tutkii opintojen edistymistä syksyisin. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä meihin, jotta voimme yhdessä katsoa parhaan mahdollisen ratkaisun tilanteeseen.
Lisätietoja
Eduskunta on päättänyt siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijat ovat saaneet yleistä asumistukea syksystä 2017 alkaen. Vuoden 2025 elokuussa opiskelijat palaavat opintotuen asumislisän saajiksi.
Eduskunta on hyväksynyt opiskelijoiden asumisen tukea koskevat lakimuutokset. Muutosten myötä suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi. Muutokset eivät koske oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuvia. He voivat jatkossakin saada yleistä asumistukea.
Asumislisään siirtyvillä asumistuki päättyy heinäkuussa ja asumislisä voidaan myöntää aikaisintaan elokuusta alkaen. Asumislisää on haettava erikseen opintotuen muutosilmoituksella. Uudet opiskelijat hakevat asumislisää samalla kun muutakin opintotukea.
Asumislisää voivat saada opiskelijat, jotka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisä on jatkossa 80 prosenttia vuokrasta tai käyttövastikkeesta. Sitä voi saada kuitenkin enintään 216, 248 tai 296 e/kk riippuen siitä, missä kunnassa opiskelija asuu.
Asumislisän enimmäismäärä eri kunnissa
| Kuntaryhmä | Asumislisän enimmäismäärä |
| Kuntaryhmä I (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) | 296 e/kk |
| Kuntaryhmä II (Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula ja Vihti) | 248 e/kk |
| Kuntaryhmä III (muut kunnat) | 216 e/kk |
Asumislisän saamiseen ja määrään vaikuttavat vain opiskelijan omat tulot. Muiden samassa asunnossa asuvien tulot eivät vaikuta asumislisän määrään tai saamiseen. Asumislisää voi saada, vaikka aiemmin ei ole voinut saada yleistä asumistukea esimerkiksi puolison tai kämppäkaverin tulojen vuoksi.
Opintotuen asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta toisin kuin yleistä asumistukea, jota on voinut saada ympäri vuoden.
Asumislisä yksinkertaistaa opiskelijoiden tukia mutta vähentää opiskelijoille maksettavan tuen määrää
Koska asumislisä on osa opintotukea, opiskelijan etuusasiointi Kelan kanssa helpottuu, kun kyse on vain yhden etuuden hakemisesta ja säännöistä. Opiskelijan tarvitsee huolehtia vain opintotuen tulorajoista, ja Kelaan on ilmoitettava vain opintotukeen vaikuttavista muutoksista.
Asumislisää samoin kuin muuta opintotukea voi saada vain opiskelukuukausilta. Tukikuukausia on vuodessa yleensä korkeakouluopinnoissa 9 ja muissa opinnoissa 10. Jos opiskelija ei saa kesäopintotukea, hän ei saa kesäkuukausilta myöskään asumislisää.
Opintotuen asumislisän saajia tulee olemaan lähes 200 000. Se on useita kymmeniä tuhansia enemmän kuin asumistuelta asumislisälle siirtyvien määrä.
– Asumislisää maksetaan siis useammalle, mutta tuen määrä on suurimmalla osalla aiempaa pienempi. Eli useammalle, mutta vähemmän, summaa Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.
Yksin vuokralla asuvan opiskelijan suurin mahdollinen asumistuki on 394 euroa kuukaudessa. Asumislisän enimmäismäärä on tätä selvästi pienempi. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva opiskelija saa opintotukea ja asumislisää 9 kuukaudelta vuodessa, hänen asumisen tukensa pienenee vuositasolla yli 2 000 euroa. Vaikka asumisen tuki pieneneekin useimmilla, Lahtisen mukaan osa opiskelijoista kuitenkin hyötyy muutoksesta.
– Muutoksessa on myös voittajia. Asumislisää voivat saada esimerkiksi hyvätuloisen puolison tai kämppiksen kanssa asuvat. Asumislisää maksetaan myös aiempaa isotuloisemmille, koska opintotuen tulorajat ovat huomattavan paljon korkeammat kuin asumistuen tulorajat.
Lisätietoja asiakkaalle
Terveydenhoitomaksun eräpäivä lähestyy
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivä on 15.11. ja vielä on suuri osa maksuja maksamatta.
Takkuaako opiskelu? Marraskuussa viestimme opiskelijan jaksamisesta ja mielenterveydestä
Mitä Kela-asioita opiskelijan on hyvä ottaa huomioon, kun jaksaminen on koetuksella tai opinnot eivät enää suju? Olemme koostaneet nämä yhteen artikkeliin kela.fihin.
Tulevia lakimuutoksia
Loppuvuonna on odotettavissa vielä lakimuutoksista viestimistä. Julkaisemme medialle ja kela.fissä tiedotteet tulevista nuorten ja opiskelijoiden lakimuutoksista, kun eduskunta on käsitellyt ne. Kannattaa siis seurata kela.fin etusivua ja kela.fi/muutokset-sivua, jonne koostamme kaikki lakimuutostiedotteet.
Uusien & valmistuvien opiskelijoiden materiaalit
Lähestyvä vuodenvaihde tuo mukanaan sekä uusia opiskelijoita että valmistuvia, työelämään suuntaavia nuoria. Uusille opiskelijoille suunnattu kokonaisuus löytyy sivuiltamme täältä ja vinkkejä nuoren työelämään suuntaamiseen löytyy täältä.
Kela on nyt lähettänyt selvityspyynnön noin 5 600 toisen asteen opiskelijalle ja tulee lähettämään selvityspyynnön noin 14 600 korkeakouluopiskelijalle, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi lukuvuonna 2023–2024. Jos opiskelija on luopunut Kelan lähettämästä paperipostista, hän saa selvityspyynnön vain OmaKelaan.
Opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos korkeakouluopiskelija on suorittanut keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja lisäksi lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Kela ottaa huomioon kaikki suomalaisista korkeakouluista kertyneet opintosuoritukset. Myös keskeytyneiden opintojen opintosuoritukset otetaan huomioon. Toisen asteen osalta riittävä opintojen edistymisen raja on 20 opinto- tai osaamispistettä lukuvuodessa.
Selvityspyynnön saaneen opiskelijan kannattaa tarkistaa ensin, onko kaikki hänen opintosuorituksensa kirjattu opintorekisteriin. Jos opintorekisteristä puuttuu tietoja, opiskelijan kannattaa pyytää oppilaitosta merkitsemään puuttuva suoritus rekisteriin ja kertoa siitä vastauksessaan.
Jos opiskelijan opinnot ovat hidastuneet muusta syystä mutta hidastumiselle on hyväksyttävä syy, opiskelijan täytyy kertoa vastauksessaan, mikä syy on. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi oma tai läheisen henkilön sairaus, muu vaikea elämäntilanne tai erityisen laajan opintokokonaisuuden tekeminen.
Korkeakouluopiskelijoiden pitää vastata selvityspyyntöön 25.10.2024. Vastauksen voi lähettää OmaKelan kautta. Jääskeläinen kannustaa opiskelijoita vastaamaan selvityspyyntöön mahdollisimman pian.
Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei voida hyväksyä, Kela lakkauttaa opiskelijan opintotuen 1.1.2025 alkaen. Tukea voi kuitenkin hakea uudelleen, kun opinnot ovat edistyneet riittävästi.
Lue asiasta tarkemmin ja katso ohjeet kuinka toimia: Kela pyytää 20 000 opiskelijalta selvitystä siitä, miksi opinnot eivät ole edistyneet
16-27-vuotias nuori, kerro kokemuksistasi ja auta Kelaa tekemään viranomaisasioinnista entistä helpompaa!
Kela haluaa syventää ymmärrystään 16-27-vuotiaiden nuorten arjesta, arvoista ja ajatuksista itsenäistymiseen ja viranomaisten kanssa asiointiin liittyen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viranomaisasioiden hoitamisesta ja tulevien asiointitarpeiden ennakoimisesta voidaan tehdä nykyistä helpompaa nuorille ja nuorille aikuisille.
Tutkimustietoa tullaan hyödyntämään Kelan palvelujen kehittämisessä. Kyselyvastaukset ovat anonyymejä ja luottamuksellisia, eivätkä ole yhdistettävissä muihin tietokantoihin, tai vaikuta Kela-asiointiin millään tavalla.
Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa toteutetaan kaikille 16-27-vuotiaille avoimena verkkokyselynä. Kysely on auki 18.10.2024 asti.
Liity mukaan Kelan asiakasyhteisöön täällä.
Koontisivu itsenäistyville nuorille
Olemme koostaneet kela.fihin koonnin nuorille, itsenäistyville asiakkaillemme. Tältä sivulta löytää tietoa siitä, mitä kaikkea itsenäistyvän nuoren on hyvä ottaa huomioon Kela-asioinnissa. Linkkiä saa jakaa itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille.
Nuorten ja opiskelijoiden tukiin ja palveluihin mahdollisia lakimuutoksia
Nuorten ja opiskelijoiden tukiin ja palveluihin suunnitellaan erilaisia muutoksia. Suurin osa muutoksista astuisi voimaan vuoden 2025 aikana. Olemme koostaneet nuorten ja opiskelijoiden mahdolliset muutokset tähän artikkeliin. Olemme myös julkaisseet kela.fissä koontiartikkelin lakimuutoksista. Päivitämme koontiartikkeliin aina uusimmat tiedot muutoksista.
Uuden lukuvuoden alku
Olemme koostaneet kela.fihin infopaketin uuden lukuvuoden alun kunniaksi. Sivulta löytyy hyödyllistä tietoa niin uusille kuin jatkavillekin opiskelijoille. Sisältöä saa vinkata eteenpäin!
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle. Terveydenhoitomaksu täytyy maksaa jokaiselta lukukaudelta. Kela ei lähetä maksusta erillistä laskua, vaan se täytyy muistaa maksaa itse.
Tavoitteenamme on saada yhä useampi opiskelija maksamaan maksu jo näin lukuvuoden alussa, muiden Kela-asioiden hoitamisen yhteydessä.
Opintojen edistymisen seuranta
Kela tekee opintojen edistymisen seurantaa taas syksyllä. Lisätietoa edistymisen seurannasta löytyy täältä. Lisäksi kela.fistä löytyy tämä tuore opiskelijoille suunnattu artikkeli selvityspyyntöön vastaamisesta.
Tulevien lakimuutosten viestintä
Julkaisimme tänään kela.fissä koontiartikkelin tulevista lakimuutoksista. Tulemme myös julkaisemaan nuorille ja opiskelijoille oman artikkelin, jossa on listattu heitä koskevia mahdollisia lakimuutoksia. Kannattaa siis pitää kela.fin ajankohtaisia uutisia silmällä.
Noin 35 000 opintotuen saajan tulot ylittivät vuositulorajan vuonna 2022, ja Kela on lähettänyt heille päätösehdotuksen tuen takaisinperinnästä. Ehdotusten määrä on tänä vuonna pienempi kuin vuosi sitten.
Kela on lähettänyt 35 162 opiskelijalle päätösehdotuksen takaisinperinnästä, koska heidän tulonsa ylittivät opintotukilain mukaisen vuositulorajan vuonna 2022. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Jos opiskelija nosti tukea 9 kuukaudelta vuonna 2022, hänellä sai olla muita tuloja enintään 15 630 euroa.
Keskimäärin opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 975 euroa. Päätösehdotusten mukaan opintotukea oltaisiin perimässä takaisin yhteensä 34,3 milj. euroa. Vuonna 2022 opintotukea sai yhteensä noin 318 190 opiskelijaa.
Vuosi sitten Kela lähetti päätösehdotuksen 46 949 opiskelijalle eli päätösehdotuksen saaneita on 11 787 vähemmän kuin viime vuonna. Päätösehdotusten määrä pieneni, koska tulorajoja korotettiin 25 %:lla.
Nyt tehtävä vuositulovalvonta koskee vain opintotukea eli opintorahaa ja opintotuen asumislisää. Valvonta ei koske yleistä asumistukea.
Uudelleenkäsittelypyyntö täytyy tehdä viimeistään maaliskuun puolivälissä
Jos opiskelija on saanut päätösehdotuksen, hän voi tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön. Se pitää tehdä viimeistään 14.3.2024.
Uudelleenkäsittelypyyntö kannattaa tehdä, jos opiskelija on vuoden 2022 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, takaisin maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan. Päätösehdotuksessa on ohjeet siitä, miten opiskelija voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön tai sopia maksujärjestelyistä.
Edellisinä vuosina noin viidesosa takaisinperintäehdotuksen saaneista on ollut opintonsa aloittaneita tai valmistuneita.
Kela hyödyntää opintotuen tulovalvonnassa kansallista tulorekisteriä
Kela on tarkistanut tulorekisteristä tulot niiltä opiskelijoilta, jotka ovat aloittaneet opintonsa, valmistuneet tai käyttäneet enimmäistukiaikansa loppuun vuoden 2022 aikana. Jos tarkistuksen perusteella on varmaa, että opiskeluaikana saadut tulot eivät olleet liian suuret, Kela ei lähetä opiskelijalle päätösehdotusta.
Tulorekisteritarkistuksen ansiosta päätösehdotusten määrä pieneni 2 950:llä.
Jos opintonsa aloittanut, valmistunut tai enimmäistukiaikansa loppuun käyttänyt opiskelija kuitenkin saa päätösehdotuksen, hänen ei tarvitse liittää uudelleenkäsittelypyyntöön todistuksia tuloista, joiden tiedot ovat tulorekisterissä.
Opiskelijan täytyy seurata omien tulojensa kertymistä
Opiskelijan täytyy itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa eivät ylitä tulorajaa. Tulorajoja korotettiin 25 %:lla vuoden 2022 alusta ja uudelleen vuodesta 2023 alkaen. Nyt vuosituloraja on 18 720 euroa, jos opiskelija saa opintotukea 9 kuukaudelta. Vuonna 2022 vuosituloraja oli 15 630 euroa.
Opintotuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa helposti OmaKelassa. Vuoden 2023 opintotuen vapaaehtoiset palautukset täytyy maksaa huhtikuun 2024 loppuun mennessä. Jos opiskelija ei peru tai palauta opintotukea, liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettuna 7,5 %:lla. Kyseessä on kertaluonteinen korotus, ei korko.
Lisätietoja asiakkaille
Varmista, että opintotuen takaisinperintä on aiheellinen (elämässä.fi)
Opiskelijan omat tulot (kela.fi)
Tutkintoa suorittavien ja läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden täytyy maksaa terveydenhoitomaksu Kelalle. Kevätlukukauden maksun uusi eräpäivä on 15.3.2024. Kela lähettää maksuvelvollisille opiskelijoille kirjeen ennen eräpäivää.
Terveydenhoitomaksun eräpäivät muuttuivat vuoden alussa. Kevätlukukauden uusi eräpäivä on 15.3., jos opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi viimeistään 31.1. Jos opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi 1.2. tai sen jälkeen, maksun eräpäivä on yhä 31.7.
– Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt ovat toivoneet eräpäivän siirtoa myöhemmäksi. Tämä on monelle iloinen uutinen, kertoo Kelan perintäkeskuksen juristi Mari Jaakkola.
Tammikuun lopusta myöhemmäksi siirtyneen eräpäivän ansiosta Kela ehtii lähettää kirjeen maksuvelvollisille opiskelijoille ennen maksun eräpäivää. Aikaisempina vuosina opiskelijat ovat voineet ilmoittautua läsnä olevaksi vielä eräpäivänä, jolloin Kela ei ole saanut tietoa kaikista maksuvelvollisista opiskelijoista ennen eräpäivää. Tämän takia kaikille maksuvelvollisille opiskelijoille ei aikaisemmin ole voitu lähettää kirjettä.
Kela lähettää helmikuun aikana kirjeen opiskelijoille, jotka ovat ilmoittautuneet läsnä olevaksi kevätlukukaudelle 2024, mutta eivät ole vielä maksaneet terveydenhoitomaksua. Kirjeessä kerrotaan velvollisuudesta maksaa terveydenhoitomaksu ja annetaan ohjeet sen maksamiseen. Kirjeen voi lukea myös OmaKelassa. Opiskelija voi myös halutessaan valita OmaKelassa, että kirje lähetetään pelkästään OmaKelaan.
Opiskelija ei saa kirjettä, jos hän on jo maksanut terveydenhoitomaksun tai jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi.
Vuonna 2024 terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa lukukaudessa
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa lukukaudessa vuonna 2024. Opiskelija voi myös maksaa kerralla sekä kevät- että syyslukukauden 2024 maksun (73,60 euroa).
Maksun voi maksaa OmaKelassa ja sen voi tehdä jo nyt. Jos 31.1. mennessä läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua viimeistään 15.3.2024, Kela muistuttaa maksusta ja perii 5 euron kiinteän viivästymismaksun.
Terveydenhoitomaksu käytetään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittamiseen. Valtio rahoittaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta 77 %, ja terveydenhoitomaksuilla rahoitetaan loput 23 %. Läsnä olevaksi ilmoittautuneet korkeakouluopiskelijat saavat käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluita.
Terveydenhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos sosiaaliturvasta vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti
Muun EU- tai Eta-maan, Sveitsin tai Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan kuuluvan opiskelijan ei tarvitse maksaa korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksua. Kelalla ei välttämättä ole tietoa yksittäisen opiskelijan sosiaaliturvasta vastaavasta valtiosta, joten opiskelija voi saada Kelalta aiheettomasti kirjeen, jossa häntä kehotetaan maksamaan terveydenhoitomaksu.
Opiskelijan täytyy toimittaa Kelalle kopio voimassa olevasta EHIC-kortista (eurooppalainen sairaanhoitokortti) osoittaakseen, ettei hänellä ole velvollisuutta maksaa terveydenhoitomaksua. Jos opiskelija kuuluu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan, hän voi lähettää kopion joko EHIC-kortista tai GHIC-kortista (Global Health Insurance Card). Tarkemmat ohjeet ovat Kelan verkkosivuilla.
Lisätietoja asiakkaille
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun eräpäivät muuttuvat | Henkilöasiakkaat | Kela
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu
Näin maksat korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun
Usein kysyttyä korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksusta